Mänttä-Vilppulassa sijaitsevalla Mäntänvuoren luonnonsuojelualueella poistetaan vieraslajiksi luokiteltua palsamipihtaa torstaista 25.9. lähtien. Tavoitteena on vahvistaa suomalaisen kuusen kasvuolosuhteita. Maanomistaja Finsilva Oyj kehottaa alueella liikkuvia varovaisuuteen.
Lähes 300 hehtaarin kokoinen Mäntänvuoren luonnonsuojelualue on myös geenireservimetsää, jossa säilötään suomalaisen huippulaatuisen kuusen geenivaroja. Nyt kuusten uudistuminen halutaan varmistaa ja aluetta ennallistaa poistamalla alueelle levinnyttä vieraslajia, palsamipihtaa.
”Metsä- ja luontopääomayhtiönä Finsilvalle on tärkeää turvata ja edistää suomalaisten metsien terveyttä, kestävyyttä ja monimuotoisuutta. Jos palsamipihtaa ei nyt poistettaisi, olisi se riski Mäntänvuoren huippulaatuisten, poikkeuksellisen pitkiksi ja suoriksi kasvavien kuusten uudistumiselle”, Finsilvan metsä- ja ympäristöpäällikkö Markus Nissinen kertoo.
Palsamipihta on Pohjois-Amerikasta peräisin oleva pitkäksi kasvava, kapealatvuksinen ja sileärunkoinen havupuulaji, joka kilpailee kuusen kanssa. Pihta levisi Mäntänvuorelle läheisiltä metsäalueilta, joille sitä istutettiin 1910-luvun lopulla.
Luonnonsuojelualue asettaa toimenpiteille raamit
Mäntänvuori on luonnonsuojelualuetta, joten toimenpiteiden suunnittelussa ja toteutuksessa noudatetaan ympäristöviranomaisen asettamia tiukkoja raameja. Toimenpiteet on suunniteltu yhteistyössä Pirkanmaan ELY-keskuksen ja Luonnonvarakeskuksen kanssa ja toteutuksesta vastaa Metsähallituksen Luontopalvelut.
Kaikki palsamipihdan taimet raivataan yhteensä noin neljän hehtaarin kokoiselta alueelta. Taimien keskipituus on noin kaksi metriä. Isommat siementävät palsamipihdat, joita on 30–40 kappaletta, kaadetaan hajautetusti ja jätetään maastoon lahopuuksi. Työt aloitetaan torstaina 25.9. klo 9.00 ja niiden arvioidaan kestävän muutaman päivän.
“Työt on ajoitettu syksylle lintujen pesimäajan ja vilkkaimman virkistyskäytön jälkeen. Myöhemmin syksyn aikana kaadetut taimet vielä haketetaan ja hake levitetään Mäntänvuoren poluille kantavuutta parantamaan”, kertoo Metsähallituksen Luontopalveluiden luonnonsuojelun erityisasiantuntija Christian Koivula.
Palsamipihdan poistot keskittyvät Mäntänvuoren länsipuolelle, joten sillä ei ole vaikutusta tällä hetkellä käytössä oleviin ulkoilureitteihin pohjoispäässä. Alueella liikkujia kehotetaan kuitenkin varovaisuuteen ja välttämään työmaan läheisyydessä liikkumista. Toimenpidealueelle johtaville poluille lisätään työstä kertovia kylttejä ja kulkua rajoitetaan huomionauhoilla.
Mäntänvuorella liikkumista suositellaan vain merkityllä polulla
Aivan Mänttä-Vilppulan keskustan tuntumassa sijaitseva Mäntänvuori on suosittu ulkoilualue. Tällä hetkellä Mäntänvuorella liikkumista kuitenkin rajoittavat merkittävät myrsky- ja kirjanpainajatuhot. Poluille on kaatunut runsaasti puita ja kaatumisvaarassa olevia puita on vielä paljon lisää.
Mäntänvuoren luontopoluista on tällä hetkellä käytössä vain vajaan kahden kilometrin Ketunlenkki ja siihen sisältyvä esteettömän liikkumisen polku Ilvestie. Muilla Mäntänvuoren luontopoluilla liikkuminen tapahtuu omalla vastuulla, mutta erityisesti kovalla tuulella se on erittäin vaarallista kaatuvien puiden vuoksi.
“Virkistysreittien käyttörajoitukset ovat hyvin valitettavia, mutta Finsilvan kädet maanomistajana ovat melko sidotut. Koska kyse on luonnonsuojelualueesta, kaikki toimenpiteet pitää hyväksyttää viranomaisilla. Kunhan kuusen geenireservin säilyminen on turvattu, pyrimme aloittamaan koko alueen hoito- ja käyttösuunnitelman laatimisen. Suunnitelman tavoitteena on yhteensovittaa Mäntänvuoren suojelun, geenireservin, virkistyskäytön ja metsätalouden tarpeet”, Finsilvan maankäyttöasiantuntija Antti Ala-Myllymäki kertoo.
Poikkeuksellinen luonnonsuojelualue ja geenireservimetsä
Vuonna 1945 perustettu Mäntänvuoren luonnonsuojelualue (284 ha) on yksi Suomen ensimmäisistä yksityisistä luonnonsuojelualueista. Vuodesta 1995 lähtien alue on kuulunut Suomen geenireservimetsäverkostoon, jonka tavoitteena on turvata luonnon monimuotoisuutta. Mäntänvuoren vanhimmat kuusikot ovat noin 140–150-vuotiaita.
Mäntänvuoren kuuset ovat arvokkaita niiden perimän monimuotoisuuden vuoksi, sillä puusto on paitsi luontaisesti syntynyttä, myös poikkeuksellisen pitkää ja hyvälaatuista. Metsä on geenien tärkein säilytyspaikka, mutta perimä turvataan myös säilömällä geenejä Luonnonvarakeskuksen (Luke) siemenpankissa. Varasto takaa, että alueen puustoa voidaan esimerkiksi myrskytuhojen tai metsäpalon jäljiltä uudistaa.
Lisätiedot ja haastattelut:
Markus Nissinen, metsä- ja ympäristöpäällikkö, Finsilva Oyj
[email protected]
040 573 1131
Antti Ala-Myllymäki, maankäyttöasiantuntija, Finsilva Oyj
050 344 8464
[email protected]
Christian Koivula, luonnonsuojelun erityisasiantuntija, Metsähallitus Luontopalvelut
040 673 2296
[email protected]
Liitteenä olevat kuvat ovat vapaasti käytettävissä tiedotteen aihetta käsittelevän uutisoinnin yhteydessä. Toiseen kuvaan on merkitty nuolilla oikeaan reunaan kaksi palsamipihtaa. Lisäksi käytännössä kaikki näkyvä alikasvos on poistettavaa palsamipihtaa. Finsilvan verkkosivuilla on kuva Markus Nissisestä median käyttöön: https://www.finsilva.fi/medialle/