Muut lehdet|Palstalle kootaan kiinnostavia näkemyksiä muusta mediasta.
Hämeen Sanomat arvioi, että Yhdysvallat on Donald Trumpin toisella presidenttikaudella jakautuneempi kuin kenties koskaan vuosina 1861–1865 käydyn sisällissodan jälkeen.
”Sen jälkeen noin sata vuotta myöhemmin käytiin katkeraa taistelua kansalaisoikeuksista, ja myös kommunistivainot jättivät jälkensä. Kaikista näistä raskaistakin vaiheista Yhdysvallat on kansalaisineen sekä kansalaisvapauksineen selvinnyt. Selviääkö se Trumpista?”
”Viikonloppuna oikeistoaktivisti Charlie Kirkin muistotilaisuuksissa nähtiin, koettiin ja kuultiin jotakin sellaista, mikä voi pahimmillaan olla kiihoke kansanryhmien keskinäiselle väkivallalle. Kun viholliskuvia ja syytöksiä ladellaan riittävän pitkään ja vakuuttavasti, ne saattavat alkaa toteuttaa itseään.”
”Charlie Kirk ei itse eläessään edistänyt ja lietsonut vihanpitoa läheskään sellaisella tavalla kuin salaliittoteoreetikot ja täysin vailla perusteluita syytöksiään erilaisten ihmisryhmien ja lähinnä ’vasemmiston’ suuntaan lakkaamatta syytävät oikeistoradikaalit.”
”Kirkin murhaa on väitetty demokraattien tilaustyöksi. Syytös on vaarallinen: ei ole niin mieletöntä väitettä, ettei sitä joku uskoisi.”
Lapin Kansa kirjoittaa, että Charlie Kirkin kuolema vahvistaa Yhdysvaltojen kahtiajakoa entisestään.
”Tämä tuli selväksi viimeistään Kirkin muistotilaisuudessa, jota presidentti Donald Trump ja muu valtiojohto kunnioittivat läsnäolollaan. Heidän muistopuheensa tihkuivat kostoa, vihaa ja kiihkeää nationalismia sekä enemmän tai vähemmän avoimia lupauksia siitä, mitä tapahtuneesta tulee seuraamaan ’vastapuolelle’.”
”Mahtipontisen muistotilaisuuden ainoa järjen ääni tuntui olevan tragediassa suurimman menetyksen kokenut tuore leski Erika Kirk. Hän varoitti yhdysvaltalaisia siitä, ettei vihaan pidä vastata vihalla, ja näytti tässä itse mallia.”
”Yhdysvallat tarvitsisi kipeästi kansakuntaa yhdistävää ja eheyttävää johtajaa, joka nauttisi amerikkalaisten selkeän enemmistön kunnioitusta. Sellaista ei ole näköpiirissä.”
”Nyky-Yhdysvaltojen tärkein opetus voisi olla se, ettei kansanvalta ole mikään ylhäältä annettu itsestäänselvyys, vaan vaivalla saatu saavutus, josta on pidettävä hyvää huolta.”