Trumpin ensimmäinen YK-puhe vuonna 2017 merkitsi uutta aikaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa. Nyt on aineksia vastaavaan linjanvetoon. Tätä koko maailma odottaa jännityksellä, kirjoittaa politiikan toimittaja Iida Hallikainen.
YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa yleisön eteen astuu pitämään puheen erilainen presidentti Donald Trump kuin mitä hänen ensimmäisellä presidenttikaudellaan nähtiin.
Siinä missä aiempaan verrattuna Euroopan johtajat ovat luoneet häneen suhteita ja kerryttäneet ainakin jonkinlaista luottamusta, on Trump nyt kiinnostuneempi myös rauhanvälityksestä. Samalla hän on kuitenkin vielä aiempaakin itsevarmempi ja kiinnostuneempi vallasta ja voimasta, mikä tekee mahdottomaksi ennakoida presidentin tulevia peliliikkeitä.
Kyseessä on ensimmäinen kerta Trumpin toisella presidenttikaudella, kun hän pitää puheen YK:n yleiskokouksessa. Puheeseen kohdistuu paljon odotuksia, eikä turhaan.
Osviittaa saatiin maanantaina, kun Valkoisen talon lehdistösihteeri Karoline Leavitt sanoi, että Trump pitää kokouksessa tiistaina ”merkittävän puheen Amerikan voiman uudistumisesta ympäri maailmaa hänen johtajuutensa aikana”.
Puheen on siis tarkoitus hahmotella Trumpin maailmankuvaa ja hänen askelmerkkejään ulkopolitiikassa presidenttikautensa aikana.
”
Trumpin ensimmäinen YK-puhe vuonna 2017 merkitsi uutta aikaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa. Nyt on aineksia vastaavaan linjanvetoon.
Yhdysvaltain presidentti Donald Trump määrittelee ensimmäisessä toisen presidenttikautensa YK-puheessa suuntaviivat ulkopolitiikalle. Kuva: Brian Snyder / Reuters
Nämä ovat toki ylistäviä sanoja nimenomaan Trumpin omasta hallinnosta, mutta Yhdysvaltain presidentin puhe YK:n yleiskokouksessa on myös aidosti todella merkittävä tapahtuma, johon kohdistuu paljon odotuksia.
Ensinnäkin YK:n yleiskokous on yksi harvoista areenoista, jossa merkittävät maailman maat ovat edustettuna samassa salissa. Yhdysvallat on YK:n perustajajäsen ja suurin rahoittaja. Kokouksessa presidentti saa merkittävän areenan ajatuksilleen, kun iso joukko maailmanjohtajia kuuntelee ja kansainväliset mediat seuraavat.
Puheessaan Yhdysvaltain presidentti on perinteisesti hahmotellut suuntaviivat ulkopolitiikalleen. On tyypillistä, että puheessa esitellään presidentin hallinnon keskeiset kansainväliset tavoitteet, jotka viestitetään liittolaisille ja vastustajille. Puhe sisältää usein merkittäviä avauksia, joita tulkitaan sanatarkasti.
Esimerkiksi Yhdysvaltain entinen presidentti Barack Obama esitteli ensimmäisessä YK-puheessaan vuonna 2009 yhteisen vastuun globaalista tulevaisuudesta ja ilmastosta, Ronald Reagan maalaili uutta alkua yhteistyölle Neuvostoliiton kanssa vuonna 1985 ja Joe Biden korosti viimeisessä YK-puheessaan presidenttinä vuonna 2024 demokratian merkitystä ja Yhdysvaltoja liittoutuneena toimijana.
”
On erityisen kiinnostavaa nähdä, miten Trump aikoo yhdistää sisäpolitiikkaa korostavan retoriikkansa siihen, että hän haluaisi olla myös aikaansaava kansainvälinen toimija.
Ensimmäisen puheensa presidenttinä Trump piti YK:n yleiskokouksessa syyskuussa 2017.
Puheessaan Trump esitteli Amerikka ensin -ajattelunsa suuntaviivat ja sanoi, että Iranin sopimus oli ”yksi huonoimmista ja yksipuolisimmista sopimuksista, joihin Yhdysvallat on koskaan sitoutunut”. Eniten kohua herätti hänen uhkailunsa Pohjois-Koreaa kohtaan:
– Rakettimies on itsemurhamatkalla itsensä ja hallintonsa puolesta. Yhdysvallat on valmis, halukas ja kykenevä, mutta toivottavasti tähän ei tarvitse turvautua, Trump uhkasi.
Presidentti kertoi luottavansa vahvoihin ja itsenäisiin kansakuntiin samalla korostaen, että tulevaisuus ei kuulu ”globalisteille, vaan patriooteille”.
Puhe oli poikkeuksellinen verrattuna Yhdysvaltojen presidenttien YK:n yleiskokouksissa aiemmin pitämiin puheisiin. Siinä missä tyypillisesti puheissa oli korostettu monenvälisyyttä ja yhteistyötä, korosti Trump suvereniteettia ja itsenäisyyttä.
Trumpin ensimmäinen YK-puhe vuonna 2017 merkitsi uutta aikaa Yhdysvaltojen ulkopolitiikassa. Nyt on aineksia vastaavaan linjanvetoon. Tätä koko maailma odottaa jännityksellä.
”
Trumpin odotetaan esittelevän jonkinlaisen mallin Gazan sodan jälkeiselle ajalle.
YK:n yleiskokous kokoontui maanantaina käsittelemään Gazan tilannetta ja kahden valtion mallia. Kuva: Eduardo Munoz / Reuters
Mitä voimme odottaa nyt Trumpin puheelta?
Keskeinen kysymys kilpistyy siihen, millaisen roolin Yhdysvallat ottaa maailmanpolitiikassa Trumpin toisella kaudella.
Presidentti on myös toisella kaudellaan korostanut Amerikka ensin -ajattelua, mutta toisaalta hän on myös ollut kiinnostunut rauhanvälityksestä ja Nobelin rauhanpalkinnosta. Trumpille kyse on diilien tekemisestä, eikä rauhandiilejä saavuteta ilman kansainvälisiä suhteita ja Yhdysvaltojen osuutta niissä. On erityisen kiinnostavaa nähdä, miten Trump aikoo yhdistää sisäpolitiikkaa korostavan retoriikkansa siihen, että hän haluaisi olla myös aikaansaava kansainvälinen toimija.
Trumpin puheen keskiössä tulee todennäköisesti myös olemaan Gazan kriisi. Trump on aiemmin ehdottanut Yhdysvaltojen ottavan hallintaansa Gazan alueen ja kehittävän sitä taloudellisesti sen jälkeen, kun gazalaiset on siirretty muualle. Ehdotusta on kritisoitu laajasti. Trumpin odotetaan siis esittelevän jonkinlaisen mallin Gazan sodan jälkeiselle ajalle.
Aiemmin Trump on myös syyttänyt YK:ta kyvyttömyydestä puuttua globaaleihin kriiseihin ja on odotettavissa, että Trump kommentoi YK:n roolia puheessaan.
Pienempänä nyanssina kiinnostavaa on myös kuulla, kommentoiko hän Venäjää ja jos, niin millä tavalla.
Puhe tulee varmasti kuohuttamaan. Sen sävyn määrittää jo alussa käsitelty muutos Trumpissa hänen ensimmäiseen kauteensa verrattuna. Peruselementit ovat samat, mutta kiinnostus rauhanvälitykseen ja sen kautta saatavaan valtaan ja kunniaan voivat vaikuttaa presidenttiin uudella tavalla hänen toisella kaudellaan.