Hallitus on tiukentamassa esitystä aiemmasta. Työnantajien on jatkossa ensisijaisesti palkattava määräaikaisessa työsuhteessa ollut työntekijä samaan työtehtävään.
Avaa kuvien katselu
Petteri Orpon (kok.) hallitus on pääsemässä sopuun määräaikaisia työsuhteita koskevasta esityksestä. Uudessa esityksessä työsuhteiden ketjuuttamista pyrittäisiin torjumaan aiempaa tiukemmin. Kuva: Silja Viitala / Yle
Hallituspuolueet ovat pääsemässä sopuun määräaikaisia työsopimuksia koskevasta kiistasta. Jatkossa työnantajat voisivat solmia korkeintaan vuoden mittaisia työsopimuksia työntekijöiden kanssa ilman perusteltua syytä.
Nykyään määräaikaisille työsopimuksille on vaadittu perusteltu syy, joka on voinut olla esimerkiksi vakituisen työntekijän sijaistus.
Perussuomalaisten puheenjohtaja ja valtiovarainministeri Riikka Purra vaati kesäkuun lopussa esitykseen muutoksia, koska se ei hänen mukaansa ollut hallitusohjelman kirjausten mukainen.
– Tämä laki ei sellaisenaan toteuta hallitusohjelman kirjausta perusteettoman ketjuttamisen lisäämisen estämisestä, Purra sanoi tuolloin.
Lakiesitykseen lisätään, että sama määräaikainen työntekijä on ensisijaisesti palkattava uuteen työsuhteeseen, mikäli työnantaja on hakemassa työntekijää samaan tehtävään.
Tällä kirjauksella pyrittäisiin estämään määräaikaisten työsuhteiden ketjuttaminen siten, että yritys palkkaisi aiempien määräaikaisten työntekijöiden tilalle uusia määräaikaisia työntekijöitä.
Useat palkansaajien etujärjestöt ovat arvostelleet esitystä siitä, että se voi voimistaa raskaussyrjintää. Korkeakoulutettujen keskusjärjestö Akavan mukaan merkittävin raskaussyrjinnän muoto on se, ettei määräaikaisia työsopimuksia uusita.
Toinen ketjuttamiseen liittyvä kirjaus liittyy työnantajan selvitysvelvollisuuteen. Työnantajan pitäisi jatkossa selvittää, onko tällä mahdollista palkata työntekijä joko perustellusta syystä määräaikaiseen työsuhteeseen tai toistaiseksi voimassa olevaan työsuhteeseen.
Työntekijän pyynnöstä selvitys on annettava kirjallisesti. Työntekijällä on selvityksen avulla mahdollisuus arvioida, onko päätös työsuhteen jatkosta tai katkaisemisesta tehty esimerkiksi syrjivin perustein. Selvitysvelvollisuus oli kirjattu jo aiemmin hallituksen lakiesitykseen.
Hallituslähteet kertovat Ylelle, että asiasta neuvotelleilla erityisavustajilla on olemassa yhteisymmärrys tavasta, jolla sopuun voidaan päästä. Neuvottelijoilla ei kuitenkaan ole vielä ministerien kuittausta asiasta.
Työelämäesitykset ovat jakaneet hallituspuolueita
Määräaikaisia työsuhteita koskeva lakiesitys ei ole ainoa, joka on jakanut hallituspuolueita. Perussuomalaiset vaati muokkauksia myös yksittäisen työntekijän irtisanomista helpottavaan lakiesitykseen.
Lakiesitykseen irtisanomisperusteeksi oli kirjattu alisuoriutuminen. Perussuomalaisten mukaan asiasta ei ollut sovittu hallitusohjelmassa.
Tämän lisäksi perussuomalaiset epäilivät, ettei alisuoriutumista voi riidattomasti todentaa irtisanomistilanteessa.
– Lakiin on kirjattava vain riidattomasti todennettavia syitä irtisanomiselle. Tämä on meille täysin selvää, Purra sanoi kesällä.
Kokoomuslaisten mukaan kirjaus olisi tuonut selkeyttä lainsäädäntöön, koska alisuoriutuminen on irtisanomisperuste jo nyt oikeuskäytännön mukaan.
Perussuomalaiset puolestaan pelkäsi sitä, että asian kirjaaminen lakiin olisi tiukentanut lain tulkintaa oikeusistuimissa jatkossa.
Hallitus lopulta muutti alkuperäistä ehdotusta ja otti alisuoriutumista koskevan kohdan pois lakiesityksestä.
Hallitus pyrkii molemmilla esityksillään laskemaan rimaa työnantajille palkata uusia työntekijöitä.