Rovaniemelle avattiin useita maastopyöräreittejä. Myös Levillä on käynnissä reittibuumi.
Moni alamäkireitti Lapissa on Mikko Saarisen käsialaa. Lapin vaarojen ja tuntureiden rakkakivi tekee rakentamisesta haastavaa.
Erilaisia maastopyöräreittejä rakennetaan Lapin laskettelukeskuksissa nyt kuumeisesti. Joukossa on tavallisia maastossa kulkevia reittejä ja alamäkipyöräilyyn tarkoitettuja rännejä. Uusia reittejä on valmistunut kesän ja syksyn aikana esimerkiksi Rovaniemen Ounasvaaralle ja Kittilän Leville.
Esimerkiksi Kittilän Rakkavaaran Mustikkametsän ja Taalojärven reitit ovat valmiita. Kävelijöiden ja pyöräilijöiden yhteinen Tuikun yhteisreitti valmistuu ensi kesänä. Myös olemassa olevia vanhoja reittejä kehitetään ja uusitaan.
Viime vuonna Pyhätunturille ja Ylläkselle valmistui uusia helppoja niin sanottuja flow-alamäkireittejä, jotka sopivat myös ei-niin-hurjapäisille pyöräilijöille.
Tänä syksynä Ylläkselle avattiin myös erittäin vaativa musta reitti, MR Hanky.
– Sellainen meiltä on puuttunut valikoimasta, kertoo Ylläs Ski Resortin toimitusjohtaja Mikko Virranniemi.
Panostus on tuonut lisää asiakkaita
Virranniemen mukaan alamäkipyöräilijöitä on ollut kuluneena kesänä enemmän kuin edellisenä vuotena. Etenkin lapset ovat innostuneet vauhtiharrastuksesta.
Sekä Virranniemi, että Levi Ski Resortin toimitusjohtaja Jouni Palosaari näkevät, että reitti-investoinneille haetaan kannattavuutta pitkällä tähtäimellä, kun tavoitteena on saada Lapin matkailusta ympärivuotista.
– Olemme monta vuotta panostaneet pyöräilyyn. Kulunut kesä oli suunnilleen samanlainen kuin viime vuonna. Plus-miinus-nolla, muotoilee Levin toimitusjohtaja.
Avaa kuvien katselu
Maastopyöräteittien rakentaminen Lapin tuntureihin on hidasta puuhaa, sillä maasto on kivikkoista. Kuva: Mikko SaarinenReittien suunnittelu on tarkkaa työtä
Sekä Ylläksen flow-reitti että Rovaniemen ja Levin reitit ovat Mikko Saarisen vetämän reittirakentamiseen erikoistuneen Allegra Nordicin käsialaa.
Mikko Saarinen näkee, että maastopyöräreittien rakentaminen Suomessa on vuosien varrella kehittynyt eteenpäin.
Suomen metsissä ja tuntureilla on paljon polkuja, jotka ovat syntyneet ihmisten tai eläinten tallaamina.
Tällaiset reitit eivät kestä runsasta käyttöä.
– Usein vanhat polut leventyvät ja kuluvat, kun niitä käytetään paljon, Saarinen näkee.
Reittien suunnitteleminen on Saarisen mukaan tarkkaa työtä: ensin mietitään, millaiset käyttäjät reitillä liikkuvat ja millaisia elämyksiä halutaan tarjota.
Samalla kiinnitetään huomiota reitin kestävyyteen: vältetään jyrkkiä nousuja ja lasketaan veden virtausta, jotta polku ei kuluisi nopeasti. Tavoitteena on, että reitti ikään kuin uppoaisi luontoon.
– Pyrimme käyttämään mahdollisimman paljon paikallista maa-ainesta, jotta reitti istuu maisemaan eikä vaadi valtavia sorakuormia.
Avaa kuvien katselu
Levin Taalovaaran pyöräilyreitti on vasta valmistunut, mutta se sulautuu ympäristöön jo hyvin. Kuva: Mikko SaarinenReitin rakentaminen Lapissa on haastavaa
Yritys tekee maatöitä pienillä kaivinkoneilla, jottei töistä jäisi isoja jälkiä ympäristöön.
– Pikkukoneet näyttävät hupsuiltakin välillä. Käytämme sellaisia, jotta meidän ei tarvitsisi kaataa puita ja pystymme liikkumaan ketterästi.
Saarinen kertoo, että rakentamisen jälkeen palautetaan sammal ja kuntta reitin reunoille, jolloin polku sulautuu takaisin luontoon.
Sveitsiläisellä taustalla toimivalla yrityksellä on kokemusta myös isoista alppikohteista.
Suomessa rakentaminen on kuitenkin oma taiteenlajinsa, sillä etenkin Lapissa maaperä on kivistä ja haastavaa. Rakentaminen on hidasta.
– Meillä neljä kaveria viime kesänä oli Yhdysvalloissa. Siellä rakentaminen on tosi sähäkkää, koska maa-aines on käyttökelpoista eikä kiveä ole paljon.