Suomalainen ilmalaivavalmistaja Kelluu on mukana Naton miehittämättömien järjestelmien REPMUS-harjoituksessa Portugalissa. Harjoitus alkoi syyskuun alussa ja päättyy tulevana perjantaina. Joensuulaisen Kelluun ilmalaivat ovat itsenäiseen liikkumiseen suunniteltuja kuvaus- tai anturilavetteja. Ihmisiä ne eivät kuljeta.

— Onhan REPMUS huikea harjoituskokonaisuus, jossa saamme olla mukana, kertoo Kelluun toimitusjohtaja Janne Hietala.

— Nämä ovat kyllä sellaisia paikkoja, mihin suomalaisen teollisuuden kannattaa pyrkiä.

Kelluu on yhtenä kolmesta suomalaisyrityksestä mukana Naton siviiliteknologiaa puolustuskäyttöön kiihdyttävässä Diana-ohjelmassa. Ohjelman ensimmäinen vaihe päättyi kesäkuussa, ja nyt on käynnissä toinen vaihe jossa Kelluu on mukana. Tätä kautta avautui ovi harjoitukseenkin.

— Portugalin Tróiassa on yli sata eri järjestelmää. Kelluu on nyt ”Suomen delegaatio”, mutta teemme tiiviisti NATO DIANA -yhteisössä yhteistyötä. Kun meidät lasketaan mukaan, harjoituksessa on yhteensä kuusi DIANA-firmaa, Hietala kertoo.

Muita Diana-yrityksiä ovat esimerkiksi sensoridataa muuhun tietovirtaan tehostetusti yhdistelevä kanadalainen TACTIQL, vedenalaisia droneja valmistava hollantilainen Lobster Robotics sekä liettualainen Astrolight, joka kehittää laserpohjaisia optisia viestintäjärjestelmiä avaruuden ja maan väliseen tiedonsiirtoon.

Samaan aikaan Naton REPMUS-harjoituksen kanssa on käynnissä Naton Dynamic Messenger -harjoitus jossa miehittämättömät järjestelmät limittyvät miehitettyihin. Harjoitukseen osallistuu ainakin Portugalin ja Yhdysvaltain laivastoa. Ihmisiä osallistuu yli 2000.

Suomalaisille ilmalaivoille kokemus Naton harjoituksesta on uusi.

— Olemme iloisia siitäkin, että autonomiset ilmalaivat lentävät ensimmäistä kertaa Naton harjoituksessa, Kelluun toimitusjohtaja Hietala kertoo.

— Toki olimme Atlantic Trident 2025 -harjoituksessa kesäkuussa ilmavoimien kanssa. Siihen osallistuivat myös Yhdysvallat, Iso-Britannia ja Ranska.

Diana, Nato-kielellä DIANA, on lyhenne sanoista Defence Innovation Accelerator for the North Atlantic. Se tarjoaa ohjelmaan hyväksytyille puolen vuoden kehitysohjelman ja 100 000 euroa tukirahaa. Ohjelmaan haki viime vuonna yli 2600 yritystä, joista mukaan valittiin 75. Kelluun lisäksi mukaan tähän ensimmäiseen vaiheeseen valittiin Suomesta datansiirtoa valolla kehittävä Winse Power ja valoantureita kehittävä Elfys.

Nyt käynnistyneessä Diana-hankkeen toisessa vaiheessa on mukana 15 yritystä – myös Kelluu. Kakkosvaihe toi mukanaan myös 300 000 euron uuden rahoituksen.

Diana vaikuttaa menestykseltä. Ainakin Dianan johtaja, Naton kyber-, hybridi- ja innovaatiotoiminnasta vastaava apulaispääsihteeri James Apparuthai on tyytyväinen.

— Olemme ylpeitä nähdessämme tänä vuonna kuusi eri DIANA-innovaattoria osallistumassa, ja olemme luottavaisia, että he kaikki vastaavat haasteeseen. Heidän teknologiansa ovat esimerkkejä innovaatioista, joita varten DIANA luotiin – huipputeknologiat, joilla on todellista operatiivista potentiaalia ja jotka on asemoitu tuottamaan reaalimaailman vaikutuksia, Apparuthai sanoo medialle toimitetussa kommentissa.

Kelluussa ollaan innoissaan.

— Portugalissa on kuuma! Siellä on aika isoja ja kalliitakin miehittämättömiä järjestelmiä, mutta hienosti tiimi on suorittanut. Suorituskykymme on loistanut omilla vahvuuksillaan, Janne Hietala kertoo.

Hietala pohtii, että merisodankäynti on perinteikäs domain, mutta se kokee samalla tavalla miehittämättömissä järjestelmissä uusia mahdollisuuksia ja uhkia.

Poimintoja videosisällöistämme

— Samanlainen asymmetria on nähty esimerkiksi Ukrainan sodassa. Miehittämättömillä kun on upotettu aika monta Venäjän laivaa.

Kelluun linja-auton pituinen, hopeanhohtoinen ilma-alus on taivaalle noustessaan varsin vaikuttava, jopa hämmentävä näky. Ihmetystä on herännyt Naton REPMUS-harjoituksessakin, kertoo Hietala, mutta palaute on ollut kuitenkin hyvin positiivista. Kelluun teknologiaan kohtaan elää yhä melko vahvasti iskostuneita historiallisia stereotypioita esimerkiksi vetyyn ja tuuliolosuhteisiin liittyen.

— Mutta ilmalaivoilla ja ilmaa kevyemmällä teknologialla on edelleen merkittävä rooli puolustuskäytössä. Moni ei vain ole aiemmin nähnyt pientä, vetykäyttöistä, hiljaista, ketterästi liikkuvaa ja suhteellisen kovissakin tuulissa operoivaa autonomista ilmalaivaa, joka jatkaa tehtävää merellä edelleen, kun muut tulevat tankkaamaan.

Esittelyvideolta saa käsityksen ilmavaivan koosta. Se ei ole pieni. / KELLUU