Uudistuva perintövero oli aiheena Veronmaksajain Keskusliiton järjestämässä veroillassa, jossa verojuristit Johnny Örnberg ja Harri Rajala kertoivat tulevista muutoksista ja niiden vaikutuksista perintöverosuunnitteluun.
Muutosten hyväksyminen on vielä sinettiä vaille valmis, mutta uudistuksen astuminen voimaan 1.1.2026 näyttää jo todennäköiseltä.
Verotettavat alarajat nousevat
Veronmaksajille muutokset tietävät helpotuksia. Suurin muutos koskee perintöveron alarajaa, joka nousee molemmissa veroluokissa nykyisestä 20 000 verovapaasta eurosta 30 000 euroon. Puolisovähennys pysyy 90 000 eurossa, mutta avioleskelle testamentatun verovapaan summan alaraja nousee 110 000 eurosta 120 000 euroon.
Lahjojen antaminen ja vastaanottaminen tulee verotuksellisesti kevyemmäksi pienissä summissa, kun lahjan verotettava alaraja nousee 5 000 eurosta 7 500 euroon. Lisäksi koti-irtaimiston verovapaata alarajaa ollaan korottamassa 4 000 eurosta 7 500 euroon.
Perintöverouudistus tulee vaikuttamaan myös alaikäiseen perilliseen sukupolvenvaihdoshuojennuksen yhteydessä, kun perintö sisältää osakeyhtiön osakkeita. Aiemmin huojennuksen soveltaminen alle 18-vuotiaan perillisen kohdalla on ollut rajoitettua tai poissuljettua, kun perillisen tarkoituksena on jatkaa esimerkiksi maatilan yritystoimintaa edunvalvojan toimiessa alaikäisen sijaisena.
Perintöveroluokka vaikuttaa perintöveron suuruuteen
Perintöveroluokka vaikuttaa progressiivisen perintöveron suuruuteen – mitä suurempi on perinnön arvo, sitä suurempi on perittävä summa. Pääsääntöisesti perinnön antajan ja saajan välinen sukulaisuussuhde määrittää perinnön saajan veroluokan.
Ensimmäiseen edullisempaan veroluokkaan kuuluvat perinnön jättäjän lähisukulaiset, kuten aviopuoliso sekä suoraan ylenevässä tai alenevassa polvessa seuraavat perilliset. Kaukaisemmat sukulaiset ja tuttavat maksavat perintöveroa kalliimmassa veroluokassa II määritellyn prosentin mukaisesti.
Tavallisesti avopuoliso sijoittuu toiseen veroluokkaan, mutta Johnny Örnbergin Veroillassa kertoman mukaan poikkeustilanteitakin on. Mikäli pari on elänyt avioliitonkaltaisissa olosuhteissa jatkuvasti, ovat aikaisemmin olleet avioliitossa tai avoparilla on tai on ollut yhteinen lapsi, avopuolison katsotaan kuuluvan Örnbergin mukaan ensimmäiseen veroluokkaan.
Testamentti lähes viidenneksellä suomalaisista – Perintövero alenee myös ennakkoperintöä antamalla
Voimassa olevalla testamentilla perimysjärjestykseen on mahdollista tehdä muutoksia.
Vastuullisen Lahjoittamisen teettämän tutkimuksen mukaan kiinnostus testamentin tekemistä kohtaan onkin viime vuosina kasvanut. Tällä hetkellä lähes viidennes suomalaista tehnyt viimeisen tahtonsa tiettäväksi, joista suurin osa kuuluu yli 65-vuotiaisiin.
Mikäli vainajalla ei ollut perillisiä tai voimassa olevaa testamenttia, tai perilliset syystä tai toisesta luopuvat perinnöstä, kuolinpesä ohjautuu valtiolle, vuonna 2024 Valtiokonttorin mukaan yli 60 miljoonan euron edestä.
Perintöveron suuruuteen vaikuttaa perinnön arvon lisäksi perinnönjättäjän antamat mahdolliset ennakkoperinnät. Mikäli perinnönjättäjä on antanut perinnönsaajille lahjan tai lahjoja viimeisen kolmen vuoden aikana, ne otetaan huomioon perintöverotuksessa. Verosummasta vähennetään kuitenkin jo maksettu lahjavero.
Kuolinpäivä määrää nyt käsittelyssä olevien perintöjen suuruuden
Tulevat uudistukset koskevat vuonna 2026 ja sen jälkeen kuolleiden perintöjä. Käsittelyssä määräävä on siten perinnön jättäjän kuolinpäivä – tämän vuoden puolella menehtyneiden perinnöt käsitellään nykyisen voimassa olevan lain ja perintöveroasteikon mukaan. Näin ollen pesän- tai perinnönjakoa ei ole syytä lykätä, jos asia on jo vireillä.
Mikäli oikaisuvaatimus tulisi kyseeseen ensi vuoden puolella, siihen sovelletaan uutta lakia. Kun ensi vuonna kuka tahansa voi periä 30 000 euron rajan alittavan perinnön verovapaasti, Veronmaksajain Keskusliiton juristit vinkkaavat pohtimaan, voisiko testamentissa harkita perinnön pilkkomista alle 30 000 euron summiin.
Uudistus helpottaisi lahjan antamista ja saamista
Ensi vuodesta alkaen, jos perintövero lankeaa maksettavaksi, siihen laskettavan viivästyskoron korkomarginaalia alennetaan. Viivästyskorko tulisi siten olemaan Suomen Pankin vahvistama viitekorko lisättynä kahdella prosenttiyksiköllä, kun nykyinen lisäys on 3,5 prosenttiyksikköä.
Perintöverolle annettu pisin maksuaika on 10 vuotta, mutta sen jälkeen vielä maksamatta olevaa perintöveroa ei tulla viemään ulosottoon.
Lisää verotuksen tulevista uudistuksesta voi lukea muun muassa Valtioneuvoston verkkosivustolta.