Odotukset paremmista työllisyysluvuista ovat hiipuneet: Tilastokeskuksen tuorein mittaus paljastaa, että Suomen työttömyysaste on kivunnut korkeammalle kuin kertaakaan sitten vuoden 2015.
Avaa kuvien katselu
Työttömyysasteen trendi on nyt korkeammalla kuin kertaakaan vuodesta 2010 lähtien. Edellinen huippu, 9,6 %, oli kesällä 2015. Kuva: Nanna Särkkä / YleJuttu tiivistettynä
- Suomen työttömyysaste nousi elokuussa korkeimmilleen vuosikausiin.
- Tilanne on huolestuttava, ja odotukset paremmista luvuista eivät ole toteutuneet.
- Työttömyyden taustalla ovat talouden haasteet, kuten korkojen nousu, inflaatio ja heikko vientikysyntä.
- Tilastokeskuksen työvoimatutkimus perustuu kuukausittaiseen otosaineistoon, jota kerätään verkkokyselyillä ja haastatteluilla.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Suomen työttömyysaste on noussut hälyttävästi.
Tilastokeskuksen laskema työttömyyden trendiluku ylitti elokuussa 10 prosentin rajan, mikä on yksi synkimmistä luvuista vuosikausiin.
– Nyt puhutaan aika hankalasta tilanteesta, koska odotus oli se, että jo ennen kesää olisi nähty parempia työllisyyslukuja. Nyt näyttää siltä, että työttömyys yhä vain pahenee eikä työllisyys lähde nousuun, arvioi alivaltiosihteeri Elina Pylkkänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Mutta mistä Suomen synkkä työttömyystilanne johtuu?
Vaikka nyt saattaa näyttää paremmalta, elokuun lukuihin ovat vaikuttaneet aiemmat kansantaloudelliset liikahdukset.
Ylen haastattelemat asiantuntijat nostavat esiin keskeisiä syitä:
1. Korkojen ja inflaation raju nousu
Keskuspankin inflaation hillintätoimet johtivat korkeisiin korkoihin Suomen inflaatiovauhtiin nähden. Inflaatio jo itsessään on syönyt kotitalouksien ostovoimaa ja heikentänyt kulutusta yhdessä korkojen nousun kanssa. Sittemmin inflaatio laantui ja korot laskivat.
– Yritettiin hillitä inflaation nousua sillä, että korkoja nostetaan. Sitten sekä hinnat että korot olivat korkealla, joka söi kuluttajien kukkarosta aika ison osan, sanoo Pylkkänen.
2. Investointien ja rakentamisen romahdus
Tuotannolliset investoinnit ovat jääneet pitkään alhaiselle tasolle, ja rakentamisen sekä teollisuuden investointien väheneminen on johtanut työpaikkojen katoon ja kasvuedellytysten heikkenemiseen.
– Investoinnit ovat olleet hyvin heikkoja, kun me puhutaan näistä tuotannollisista investoinneista. Ja ehkä me nyt korjataan sitä satoa, että ei olla investoitu ajoissa ja nyt se näyttäytyy heikkona kasvuna tällä hetkellä, arvioi Pylkkänen.
3. Heikko vientikysyntä ja julkisen talouden ongelmat
Suomen vienti on ollut tuontia vaisumpaa, ja samaan aikaan julkisen talouden haasteet ovat syventäneet taantumaa ja rapauttaneet talousluottamusta. Samaan aikaan on täytynyt taittaa velkaantumista ja elvyttää taloutta.
Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen vanhempi tutkija Sakari Lähdemäki muistuttaa myös työikäisen väestön määrän muutoksesta.
– Meillä on taloudessa edelleen aika heikko suhdanne ja samaan aikaan työikäinen väestö kasvaa, mutta talous ei ole imenyt sitä uutta työvoimaa, vaan se päätyy tällä hetkellä työttömäksi. Lisäksi korkea inflaatio, EKP:n voimakas korkojen nosto ja Saksan talouden heikko kehitys ovat vaikuttaneet taustalla, Lähdemäki analysoi.