Kolumni|Maailmanhistorian kiivas muutos synnytti 25 vuodessa miljardöörikerhon, jolle maailma on kaupan.
23.9. 14:30
Kirjoittaja on HS:n tutkivan ryhmän toimittaja.
Iskulauseet olivat kovia Prahassa syyskuussa 2000.
Maailma ei ole kaupan! Veroparatiisit alas! Kapitalismi tappaa!
Prahan suurmielenosoitukset 25 vuotta sitten olivat merkkihetki 2000-luvun alun globalisaatiokriittisessä liikkeessä. Vasemmistoaktivistien arvostelun ydinväitteitä oli, että maailma eriarvoistuu ja varallisuus kasaantuu, kun talouden globalisaatio jyllää.
Siitä meno vasta alkoi kiihtyä.
Tuleviin historiankirjoihin voi kirjata ajanjakson ”kiivaan globalisaation kausi”. Se alkoi, kun Kiina liittyi Maailman kauppajärjestöön WTO:hon vuonna 2001. Ja päättyi, kun Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump ryhtyi tullisotaansa vuonna 2025.
Se on maailmanhistorian hurjimpia muutoskausia.
Talouden globalisaatiossa raha, tavarat, yritykset ja ihmiset päästettiin liikkumaan maailmalla vapaammin kuin koskaan. Tulleja, sääntelyä ja muita ”kaupan esteitä” purettiin.
Maailmankaupan arvoa kuvaava grafiikka kohosi äkkijyrkkään nousuun. Vuodesta 2001 kaupan arvo on WTO:n mukaan noin nelinkertaistunut.
Siitä on seurannut paljon myönteistä. Kuten lähes miljardin ihmisen nousu köyhyydestä Kiinassa ja Intiassa. Teollistuminen kiihtyi, kun investoinnit ja tehtaat siirrettiin lännestä matalien palkkojen ja suurten markkinoiden perässä.
Kun markkinaksi tuli koko maailma, globaaliyhtiöiden voitot paisuivat. Varallisuus todellakin kasaantui.
Prahan protestoijia närkästytti 25 vuotta sitten, että yksittäisen suuryrityksen – kuten General Electricin tai Nokian – varallisuus oli jo suurempi kuin monen valtion. Nyt yksittäinen ihminen saattaa olla varakkaampi kuin monet valtiot.
Vuonna 2000 maailmassa oli 360 dollarimiljardööriä. Nyt heitä on jo yli 3 000, ja uusia tulee muutama viikossa.
Rahakasoihin kerääntyy myös valtaa.
Ihmisten puheenaiheita eri puolilla maailma ohjaa se, miten multimiljardöörit Mark Zuckerberg tai Elon Musk päättävät säätää algoritmejaan.
Nigerian öljytuotoista on kasaantunut 24 miljardia liikemies Aliko Dangotelle, joten hänen tahtonsa jyrää sen, mitä 224 miljoonaa nigerialaista vaaleissa päättää.
Kiinassa on jo yli 500 miljardööriä. He ovat huomanneet, että kertynyttä vaikutusvaltaa kannattaa käyttää kommunistisen puolueen yksinvallan tueksi tai muuten löytää itsensä korruptiosyytteistä.
”
Miljardöörejä tulee muutama viikossa.
Saudiarabialaisen öljyšeikin varoilla voi nykyisin pyöriä sekä eurooppalainen jalkapalloseura että kansainvälinen jihadistiliike.
Globalisaatio loi myös Vladimir Putinin oligarkit. Veroparatiisit olisi tosiaan kannattanut ajaa alas silloin 25 vuotta sitten. Nyt pimeiden yritysten verkostot auttavat kiertämään länsipakotteita ja ruokkimaan Venäjän sotataloutta.
Kapitalismi tappaa, jos se on venäläistä.
Globalisaatiokritiikki on 2000-luvulla jännästi siirtynyt vasemmistoaktivistien protesteista oikeistopopulistien paheksunnaksi.
Presidentti Donald Trump, itsekin miljardööri, keräsi uuden hallintonsa tehtäviin kymmenkunta muuta miljardööriä. Jotain hassua on siinä, että tämä globalisaatiossa rikastunut miljardöörijengi on nyt globalisaation suurin jarru.
Trump ei siedä yhtä globalisaation keskeistä piirrettä: ihmisten liikkumista yli rajojen. Hän myös yrittää paluuta menneeseen ja pystyttää niitä ”kaupan esteitä”, jota talouseliitti 25 vuotta sitten paheksui.
Niinpä maailmankauppa on historiallisessa sotkussa.
Brasilialle Trump määräsi peräti 50 prosentin tullit. Ei mistään järkevästä syystä, vaan siksi, että Trump pitää kovasti ex-presidentti Jair Bolsonarosta, joka tuomittiin vankeuteen vallankaappauksen yrityksestä.
Yhden ihmisen oikut heiluttavat koko maailmankylää. Siihen tiivistyy globalisaation 25 vuoden kehitys. Pieni joukko ääririkkaita käyttää nyt historiallisen paljon valtaa.
Maailma on todellakin kaupan.