Sisäministeri Mari Rantasen (ps) mukaan hallitus selvittää nyt, voidaanko kasvojen peittämisen kieltämistä viedä eteenpäin jo tällä hallituskaudella.
Sisäministeri Mari Rantasen (ps) mukaan hallitus selvittää kasvojen peittämisen kieltämistä. Henri Kärkkäinen
Sisäministeriö kertoo tiedotteessaan laatineensa ministeri Mari Rantaselle (ps) julkisista lähteistä taustamuistion, jossa kerrotaan, miten kasvojen peittämiseen suhtaudutaan muissa Euroopan maissa ja mikä on Suomen lainsäädännön nykytila.
Taustamuistio on laadittu osana viime aikoina käytyä julkista keskustelua, jossa on noussut esille kysymys kasvojen peittämisen rajoittamisesta erityisesti yleisellä paikalla ja esimerkiksi kouluissa. Keskiössä keskustelussa ovat olleet kasvot peittävät huivit.
– Seuraavaksi arvioimme hallituksessa, voidaanko kasvojen peittämisen kieltämistä viedä eteenpäin jo tällä hallituskaudella, Rantanen sanoo.
Taustamuistion mukaan kasvojen peittämisen kieltämistä ei voi tarkastella irrotettuna muusta lainsäädännöstä. Sääntelyn paikka ja sisältö määräytyvät sen mukaan, mitä tavoitteita halutaan edistää.
– Kasvojen peittämisen kieltämisen tavoitteena voi olla esimerkiksi parantaa yleistä turvallisuutta ja rikostorjunnan mahdollisuuksia, vahvistaa yhteiselämän periaatteita, turvata suomalaista kulttuuria ja elämäntapaa sekä edistää avoimuuteen perustuvaa vuorovaikutusta. Kasvojen peittämisen kieltämisen tavoitteena voisi olla myös naisten oikeuksien, sukupuolten välisen tasa-arvon sekä lasten oikeuksien edistäminen, ministeriön tiedotteessa sanotaan.
Mahdollista myös Suomessa
Useissa Euroopan maissa, kuten Ranskassa, Belgiassa, Tanskassa ja Alankomaissa on voimassa täysi tai osittainen kasvojen peittämisen kielto.
– Euroopan ihmisoikeustuomioistuin on hyväksynyt yleiset kiellot kasvojen peittämistä julkisissa tiloissa, jos ne perustuvat hyväksyttävään tavoitteeseen, kuten yhteiselämän turvaamiseen ja jos valtiolle on katsottu kuuluvan tällaisissa kysymyksissä laaja harkintavalta, ministeriön tiedotteessa sanotaan.
Ministeriön mukaan kasvojen peittämisen kieltävää sääntelyä voidaan lähtökohtaisesti pitää mahdollisena myös Suomessa, edellyttäen että sääntely laaditaan täsmällisesti, siihen sisällytetään kohtuulliset ja selkeästi perustellut poikkeukset ja että se noudattaa suhteellisuusperiaatetta.
Tätä mieltä puolueet ovat
Huivien mahdollinen kieltäminen puhutti loppukesällä. Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) nosti asiaa esille sosiaalisessa mediassa.
– Burkat, niqabit ja pikkutyttöjen huivit pitäisi kieltää kokonaan, kuten perussuomalaiset on vuosia vaatinut. Ensimmäiseksi ne pitäisi kieltää kouluissa, Purra kirjoitti.
Sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) kirjoitti elokuussa, etteivät burkat ja niqabit – eli kasvot peittävät kaavut ja huivit – sovi kouluihin.
– Lasten tulee saada olla lapsia ja elää vapaina suomalaisessa yhteiskunnassa. Kyse on tasa-arvosta ja lasten oikeuksista, myös vuorovaikutuksesta ja turvallisuudesta, Grahn-Laasonen kirjoitti X:ssä.
Tämä on myös pääministeripuolue kokoomuksen linja.
– Ne voivat vaikeuttaa vuorovaikutusta, opetustilanteita ja heikentää turvallisuuden tunnetta. Erityisesti alaikäisten kohdalla suhtaudumme kasvojen peittämiseen tiukasti.
Iltalehti selvitti elokuussa eduskuntapuolueiden kantaa asiaan. Myönteisesti osittaiseen kieltoon suhtautuvat kokoomuksen lisäksi, perussuomalaiset, SDP, keskusta, KD ja Liike Nyt. Kieltoa eivät kannata vihreät ja RKP. Vasemmistoliitto ei vastannut IL:n kyselyyn.