Asiantuntijoiden mukaan taustalla vaikuttaa olevan laaja kokonaisuus.
Kööpenhaminan maanantaisissa droonihavainnoissa on kyse on Venäjän hybriditoiminnasta länttä vastaan, Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen Aleksanteri-instituutista arvioi.
– Eskalaation portaita kuljetaan ylöspäin, ja Venäjä on entistä röyhkeämpi toimissaan.
Tynkkynen näkee Kööpenhaminan tapahtumat osana kokonaisuutta, johon kuuluu muun muassa ilmatilaloukkauksia, epäiltyjä kriittisen infrastruktuurin sabotaaseja, ja lennokkeja Puolan ilmatilassa.
– Että näin lyhyessä ajassa tapahtuu näin paljon, niin onhan ilmiselvää, että monet näistä asioista linkittyvät toisiinsa.
Kyse ei ole Tynkkysen mielestä enää siitä, että Venäjä kiusaisi tai härnäisi Eurooppaa. Kyse on siitä, että Venäjä pyrkii toimillaan levittämään pelkoa ja alentamaan Naton kykyä olla varteenotettava puolustusliitto.
– Se on osa Venäjän väkivaltaista strategiaa, joka näyttäytyi Tanskassa tällä tavalla.
Tanskan poliisilla oli maanantaina suuri operaatio Kööpenhaminan lentoasemalla. Kuva: Steven Knap / AFP / Lehtikuva
Liikenne Kööpenhaminassa Kastrupin lentoasemalla keskeytettiin maanantai-iltana sen jälkeen, kun aseman ympärillä havaittiin drooneja.
Välikohtaukseen on suhtauduttu Tanskassa vakavasti. Sen taustalla on kuvailtu olleen ”kyvykäs toimija”. Pääministeri Mette Frederiksen kommentoi asiaa sanomalla, että kyse on ”tähän mennessä vakavimmasta hyökkäyksestä tanskalaista kriittistä infrastruktuuria vastaan”.
Tanskan poliisi tutkii tapahtumia yhdessä maan turvallisuuspoliisi PET:n ja puolustusvoimien kanssa.
Lähes samaan aikaan Kööpenhaminan tapahtumien kanssa lentoliikenne Oslon lentoasemalla keskeytettiin, koska myös siellä havaittiin drooneja. Liikenne kummallakin kentällä oli keskeytettynä useita tunteja.
Aleksanteri-instituutin Venäjän ympäristöpolitiikan professori Veli-Pekka Tynkkynen sanoo, että Eurooppa voisi vastata Venäjän toimiin sulkemalla Tanskan salmet Venäjän varjolaivaston aluksilta. Kuva: Eriika Ahopelto / Aamulehti
Tynkkysen mielestä Euroopan pitää vastata Venäjän toimiin ja tehdä selväksi, että se ei voi toimia, miten haluaa. Pelkkä puhe ei enää riitä.
Tanskan tapahtumiin Eurooppa voisi reagoida esimerkiksi sulkemalla Tanskan salmet Venäjän varjolaivaston aluksilta, joilla ei ole vakuutusta. Salmien sulkeminen lähettäisi Venäjälle viestin, että sen toimilla on seurauksia.
– Kaiken lisäksi se olisi laillinen viesti, koska ne laivat ovat monestakin näkökulmasta laittomia.
Tynkkynen sanoo, että toistaiseksi Euroopassa on lähinnä puhuttu seurauksista, mutta teot ovat jääneet vähiin.
– Sehän on vain yllyke Venäjälle tehdä samaa lisää.
Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen mielestä Tanskan viranomaisten reaktio on ollut paras mahdollinen.
– Tanska on reagoinut hyvin. Siellä on sanottu, mitä oli liikkeellä ja että siellä oli taustalla vakava toimija. Siitä syntyy tietysti mielikuva, että se saattaa olla valtiollinen toimija.
Tanskassa ei ole nimetty maanantain ”droonihyökkäyksen” taustalla olevaa tahoa. Myöskään Savolainen ei nimeä tapahtumien taustalla olevaa toimijaa. Hän kuitenkin sanoo, että mielikuva siitä, että taustalla olisi Venäjä ”ei ole välttämättä väärä”.
Hän kuitenkin korostaa, että droonihavaintojen taustalla olevaa tahoa ei välttämättä koskaan saada selville, kuten ei saada monessa muussakaan hybridivaikuttamisen tapauksessa.
Euroopan hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtaja Jukka Savolainen sanoo, että Tanska on reagoinut maanantain tapahtumiin hyvin. Kuva: Roni Rekomaa / Lehtikuva
Savolaisen mielestä kyse ei ole ”missään tapauksessa” vahingosta. Tynkkysen tavoin hän näkee maanantain tapahtumat osana kokonaisuutta.
– On riski, että tämä on testisarja, joka ennakoi koordinoidumpaa iskua, jonka aiheuttamat häiriöt ovat valtavia.
Hän sanoo, että testatuksi tulee ensinnäkin menetelmien toimivuus eli millaista kaaosta esimerkiksi droonien lennättäminen lentoaseman lähistöllä saa aikaan. Toisekseen testissä on kohdemaiden reagointi.
– Se päättyy usein siihen, että emme reagoi mitenkään, emmekä pysty edes väittämään, kuka sen olisi tehnyt.
Jos menetelmät toimivat ja reagointi on olematonta, se rohkaisee jatkamaan, Savolainen sanoo.
Tanskalaispoliiseja Kööpenhaminan lentoasemalla maanantaina. Kuva: STEVEN KNAP
Testisarjalla tapahtumien taustalla oleva taho voi pyrkiä päättelemään, mitä koordinoitu hyökkäys moneen kohteeseen samanaikaisesti saisi aikaan.
Hän pitää tärkeänä, että länsimaissa pystyttäisiin nimeämään taho, joka on tapahtumien taustalla, varsinkin, jos kyseessä on samanaikainen operaatio useaa kohdetta vastaan.
– Muutenhan kansalaiset jäävät todella vihaisiksi omalle hallitukselleen. Mutta jos osoitetaan ulkoinen tekijä, joka ne on tahallaan aiheuttanut, raivo suuntautuu sinne.
Kööpenhaminan lentoasemalla havaitut droonit aiheuttivat laajan häiriön lentoliikenteeseen maanantaina. Kuva: Sergei Gapon / AFP