Tarik Saleh päättää Kairo-trilogiansa teoksella, jonka hän arvelee olevan toisessa kotimaassaan todella vihattu.
Ruotsalais-egyptiläinen elokuvaohjaaja Tarik Saleh tekee palkittuja elokuvia, jotka sijoittuvat Egyptiin, mutta hän ei ole kymmeneen vuoteen päässyt maahan itse.
– Kaipaan Egyptiä niin paljon. Erityisesti nyt, kun minulla on neljä tytärtä ja haluaisin kovasti näyttää heille maata, Saleh sanoo Iltalehden haastattelussa.
Saleh, 53, on syntynyt ja kasvanut Ruotsissa. Hänen äitinsä on ruotsalainen ja isänsä egyptiläinen. Hänet tunnetaan kriitikoiden ylistämästä Kairo-trilogiastaan, jonka aiemmat osat ovat Sundancessa palkittu Nile Hiltonin tapaus (2017) ja Cannesissa käsikirjoituksesta palkittu Salaliitto Kairossa (2022).
Hänen teoksensa tosin ovat virallisesti kiellettyjä Egyptissä ja jo vuonna 2015 Saleh leimattiin maassa ei-toivotuksi henkilöksi.
– Ihmiset kysyvät usein, oliko se sen arvoista tehdä elokuva ja tulla ei-toivotuksi henkilöksi. Vastaan aina ei.
– Ei se ollut sen arvoista, mutta minun täytyi tehdä se. Mielestäni joskus on tehtävä tiettyjä uhrauksia, Saleh sanoo.
Kairo-trilogiassaan Saleh kuvaa seuraavansa miehiä, jotka yrittävät seistä suorassa ja selviytyä. Asiat kumminkin mutkistuvat, kunnes miehet murtuvat. Nile Hiltonin tapaus käsitteli korruptoituneiden poliisien valtaa, Salaliitto Kairossa puolestaan uskonnollista valtaa pitäviä.
– Nyt olemme todella tekemisissä korruption kanssa, vallan suhteen ei voi päästä enää korkeammalle, Saleh ajatteli.
Eagles of the Republic elokuvaa tähdittävät muun muassa Lyna Khoudri ja Fares Fares. AOP
– Kun sain toisen elokuvani valmiiksi ajattelin, että on vielä yksi taso. Se on presidentin, armeijan ja elokuvateollisuuden taso.
Ruotsin Oscar-ehdokkaanakin olevassa trilogian Eagles of the Republic -päätöselokuvassa Egyptin rakastetuin näyttelijä, George Fahmy (Fares Fares), joutuu painostuksen seurauksena suostumaan näyttelemään elokuvassa, jonka on tilannut maan ylin johto.
Fahmy vastaanottaa roolin vastahakoisesti ja hänet vedetään keskelle maan valtaeliitin sisäpiiriä ja hän sotkeutuu petoksen, korruption ja propagandan verkkoon.
– Teen elokuvia, jotka sattuvat vain sijoittumaan Egyptiin. En yritä sanoa, että teidän pitäisi katsoa tämä, koska se on egyptiläinen elokuva, Saleh täsmentää Iltalehden haastattelussa.
– Elokuvani kertoo näyttelijästä, joka sotkeutuu salaliittoon istuvaa presidenttiä vastaan. Se on erilainen ehdotus, mutta uskon, että nykypäivänä yleisö on valmis siihen.
Järkytys
Saleh kertoo, kuinka monien muiden maahanmuuttajien lasten tavoin, hänet ympäröitiin nostalgisilla tarinoilla vanhempien kotimaasta.
– Isäni kertoi minulle Egyptistä ja se kuulosti maanpäälliseltä paratiisilta. Kun menin sinne ensimmäistä kertaa, maa ei ollut lainkaan sellainen, vaan jotain täysin erilaista.
Oli vuosi 1981. Egyptin entinen presidentti Anwar Sadat oli juuri murhattu ja maa epätoivon vallassa.
– Se näytti käytännössä sota-alueelta ja olin järkyttynyt.
Saleh yrittää edelleen yhdistää mielessään lapsuuden satumaisen maan ja todellisen Egyptin, josta isä ei ollut kertonut.
Salehin tuorein teos Eagles of the Republic sai ensi-iltansa jo keväällä Cannesin elokuvajuhlilla. Tätäkään elokuvaa tuskin tullaan näkemään Egyptissä.
– Ei missään nimessä. Tämä on varmaan sellainen, mitä he todella vihaavat.
Tarik Salehin mukaan Kairo on mielentila. Arabiaksi Kairo tarkoittaa voittajaa, joten ihmiset tulevat Salehin mukaan kaupunkiin kuin New Yorkiin tai Pariisiin – löytääkseen onnea. AOP
Tavallistenkaan egyptiläisten palautetta Salehin on hankala ottaa vakavasti. Hän kertoo, kuinka autoritäärisessä valtiossa ihmiset pelkäävät ja varovat sanomisiaan.
– On paradoksi, sillä Egypti on niin nationalistinen, että he ovat hyvin ylpeitä menestyksestäni.
– He eivät kuitenkaan hyväksy muuta kuin propagandaa. En voi miellyttää heitä, enkä voi auttaa heitä siinä, Saleh linjaa.
Saleh taustoittaa elokuvien erityistä merkitystä Egyptissä. Väestöstä suurempi osuus on lukutaidottomia kuin länsimaissa, joten elokuvat ja tv-ohjelmat ovat voimakkaita viestintämuotoja.
– Usein sanomme, että elokuvat ovat vain viihdettä, mutta monissa maissa ne kertovat omaa kansallista tarinaansa. Ja tämä kansallinen tarina on usein valheellinen.
Hän viittaa esimerkiksi ruotsalaisiin rikossarjoihin. Nordic noir -sarjojen sankarit ratkovat rikoksia, mutta todellisuus on toinen.
– Todellisuudessa Ruotsin poliisi on täysin epäonnistunut ja olemme ongelmissa rikollisuuden kanssa.
Leijonankesyttäjä
Eagles of the Repulic käsittelee Salehin mukaan juuri tätä ristiriitaa todellisuuden ja elokuvan sanoman välillä. Lisäksi elokuvassa kamppaillaan mahdollisuuksista tehdä taidetta omalla tavallaan. Tällaiset taistelut ovat Salehillekin tuttuja, esimerkiksi ajoilta jolloin hän työskenteli Hollywoodissa.
– Kun teet televisiota Amerikassa, olet ohjaajana kuin leijonankesyttäjä. Sinut lähetetään tyynnyttelemään vaikeitakin näyttelijöitä, hän kertoo ja kuvaa valtapelin olevan kovaa kulisseissa.
Eagles of the Republic -elokuvassa nähdään jälleen Tarik Salehin luottonäyttelijä Fares Fares (vasemmalla). AOP
Trilogian viimeinen osa sai Cannesin elokuvajuhlilla Salehille mieleisen vastaanoton.
– Hermoilen aina. Kuten isä, joka lähettää lapsensa kouluun ensimmäisenä päivänä. Toivon vain, että häntä ei kiusattaisi ja että kaikki menee hyvin.
Miltei kaikilla suurilla elokuvafestivaaleilla kiertänyt Saleh kertoo, että Cannesin erityislaatuisuuteen on mahdoton valmistautua.
– Tunsin jo ensimmäisten 15 minuutin aikana, että yleisö oli täysin mukana. He nauroivat jopa pienille vitseille, jotka olin piilottanut mukaan. Viimeisten minuuttien aikana halusin täydellisen hiljaisuuden ja juuri sen sain. Se oli ihanaa ja tunsin, että elokuva kosketti yleisöä, hän hehkuttaa.
Eagles of the Republic Suomen ensi-ilta 24. syyskuuta.