Suomen Gynekologiyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Tuppurainen huomauttaa, että esimerkiksi kohdunkaulan syöpiä jää diagnosoimatta, koska hoitoon tullaan liian myöhään.
Naisella on monta syytä hakeutua gynekologin vastaanotolle. Eri ikävaiheissa syyt vaihtelevat. Siinä missä nuori ihminen saattaa tarvita apua kuukautiskipuihin, raskauden ehkäisyyn tai hedelmöittymiseen, vanhempi hakee ehkä lievitystä vaihdevuosiongelmiin, nivelkipuihin, mielialanvaihteluihin tai unettomuuteen.
Iästä riippumatta gynekologia saatetaan tarvita ylimääräisiin vuotoihin, alavatsakipuihin, tulehduksiin, limakalvojen kutinaan, gynekologisiin tulehduksiin, seksitauteihin, rinnoissa tuntuviin kyhmyihin tai vaikka virtsaamisongelmiin ja laskeumiin.
Pitkään ajateltiin, että naisen täytyy käydä säännöllisissä gynekologisissa tarkistuksissa vuoden tai parin välein.
Kysyimme Suomen Gynekologiyhdistyksen puheenjohtaja Marjo Tuppuraiselta, milloin ja miksi gynekologin vastaanotolle on syytä hakeutua. Hän toimii siviilivirassaan Kuopion yliopistollisen sairaalan naistenklinikalla sekä Itä-Suomen yliopiston lääketieteen professorina. Hän on pitänyt koko uransa ajan myös yksityisvastaanottoa, tällä hetkellä Mehiläisessä.
Jos mitään oireita ei ole, kuinka usein gynekologilla on syytä käydä?
”Se käsitys on tosiaan mennyttä aikaa, että gynekologilla pitäisi varmuuden vuoksi käydä kahden vuoden välein tai papa-näytteessä kerran vuodessa. Jos olo on täysin oireeton, ei ole mitään syytä käydä gynekologilla. Harvaa tautia saadaan kiinni oireettomilta ihmisiltä.
Mutta sitten on tietysti erilaisia riskitekijöitä, joiden vuoksi säännöllisiä kontrollikäyntejä suositellaan.
Tällaisia ovat esimerkiksi tietyissä suvuissa vaikuttavat syöpägeenit. Samoin jos käytössä on hormonilääkitys, tilanne on hyvä tarkistaa kahden vuoden välein. Näin pystytään sulkemaan pois sairaudet, joiden vuoksi hormonilääkitystä ei saisi käyttää.
Tällaisia ovat erilaiset veritulpat, syvät laskimotukokset, aivoinfarkti, keuhkoveritulppa, sepelvaltimotauti, rinta- ja kohtusyöpä.”
Millaisten oireiden vuoksi gynekologille on syytä hakeutua?
”Kaikenlaiset yllättävät ja poikkeukselliset veriset vuodot on hyvä käydä tutkituttamassa. Esimerkiksi jos vaihdevuosi-ikäisen naisen kuukautiset ovat olleet poissa jo vuoden ajan, mutta vuoto alkaa uudestaan, syy on hyvä tutkia.
Runsaat vuodot eivät yleensä ole merkki mistään pahanlaatuisesta, jos ne tulevat säännöllisesti, mutta kaikenlaiset tiputtelut kesken kuukautiskierron tai vaihdevuosi-iässä on syytä tutkia.
Myös poikkeuksellisen pahanhajuisen valkovuodon aiheuttaja kannattaa selvittää.”
Pitääkö paikkansa, että monet vakavatkin naistentaudit voivat olla pitkään melko oireettomia?
”Kyllä. Esimerkiksi kohdunkaulan syöpä on sairaus, joka on hyvin hoidettavissa alkuvaiheessa. Siinä vaiheessa, kun se alkaa oireilla voimakkaasti, tilanne on usein jo aika huono.
Myös munasarjasyöpä on pitkään oireeton. Sen tunnistaa helpoiten epämääräisestä alavatsakivusta ja vatsan yllättävästä turpoamisesta. Kun vatsa turpoaa ja on pinkeä, on hyvä lähteä nopeasti liikkeelle.”
Lue myös Kotiliesi.fi: Helpon hoidon laiminlyönti surkastuttaa emättimen ennen aikojaan – gynekologi Leena Väisälä listaa 6+1 asiaa, joita hän ei tekisi
Jääkö vakavia sairauksia hoitamatta siksi, että gynekologin vastaanotolle ei tulla tarpeeksi nopeasti?
”Viime vuosina on ollut selkeästi näkyvissä, että selkeistä oireista huolimatta ei hakeuduta lääkäriin. Kohtusyöpiä jää toteamatta alkuvaiheessa, koska liikkeelle ei lähdetä ajoissa. Vaihdevuosien jälkeiset verenvuodot kannattaa tutkia aina heti, jotta mahdollinen syöpä ei leviä imusolmukkeisiin, viereisiin elimiin ja keuhkoihin.
Yksi iso ongelma on se, että kaikki naiset eivät käy edes ilmaisissa ikäkausiseulonnoissa. Usein pahanlaatuiset muutokset löytyvät heiltä, jotka ovat jättäneet papa-kontrollit väliin.
Papa-kokeissa kannattaa käydä säännöllisesti erityisesti silloin, kun kohdunsuulta on aikaisemmin hoidettu solumuutosten esiaste. Kohdunkaulansyövän riski on vielä 20 vuodenkin kuluttua nelinkertainen.”
Miten usein papassa pitäisi käydä?
”Papa eli irtosolukoe otetaan yhteiskunnan toimesta 65 ikävuoteen asti viiden vuoden välein. Pikkuhiljaa ympäri Suomea on leviämässä myös niin sanottu HPV-virustyypitys. Se otetaan myös kohdunsuulta, mutta on papaa tarkempi, koska se luetaan koneellisesti. Negatiivinen HPV-virustyypitys kertoo, ettei kohdunkaulan syöpä ole vaarana peräti kymmeneen seuraavaan vuoteen.
Se on papaa kalliimpi, ja kunnat saavat itse päättää, miten se otetaan käyttöön. Valtakunnallinen suositus on tällä hetkellä, että sitä alettaisiin ottaa 30-vuotiailta, jatkossa jopa 25 vuodesta ylöspäin.”
Gynekologilla käyminen on kallista. Miksi se maksaa niin paljon?
”Se on kieltämättä kallista. Jos kaikki tutkimukset tehdään yksityisellä puolella, hintaa tulee helposti yli 500 euroa.
Hintaa selittää se, että esimerkiksi ultraäänilaite maksaa 30 000–100 000 euroa. Sen hinta kuoletetaan muutamassa vuodessa. Siinä on myös kuluvia ja rikkoutuvia osia. Yksi anturi voi maksaa tuhansia euroja.
Samoin maksavat kaikki muutkin sellaiset tutkimukset, jotka tehdään laboratoriossa omilla koneillaan.
Lääkärinpalkkioon kuuluu myös esimerkiksi tilavuokra, joten hinta muodostuu monesta tekijästä.”
Lue myös: Leena maksoi gynekologille melkein 900 euroa vuodessa – miksi käynnit ovat niin kalliita?
Mistä tietää, millaisissa tilanteissa ultraäänitutkimus on tarpeellinen?
”Ultraääni on tärkeää, kun tutkitaan verisiä vuotoja. Sillä näkee helposti munasarjakasvaimet ja kohtusyövän sekä kohdun polyypit ja myoomat.
Vatsakivuissa ultraäänitutkimus tehdään hyvin usein.
Mutta joskus vaihdevuosia lähestyvät asiakkaat toivovat, että ultralla tarkistettaisiin, toimivatko munasarjat vielä, ovatko vaihdevuodet alkaneet. Tässä ei ole ultraamisesta kuitenkaan mitään hyötyä. Vaihdevuosidiagnoosi perustuu tavanomaisimmin 45–55 vuoden ikään ja kuukautisten poisjääntiin ja vaihdevuosioireisiin, ei munasarjojen mittaamiseen.
Myoomia eli pieniä lihaskasvaimia on joka toisella viisikymppisellä naisella. Jos ne eivät oireile mitenkään, ei niitäkään välttämättä tarvitse jatkuvasti mittailla.
Gynekologi tuntee aika helposti perustutkimusta tehdessään, jos esimerkiksi vatsaonteloon on kertynyt nestettä, joka on usein merkki munasarjasyövästä. Jos vatsa on pinkeä, ultra on tärkeä.
Mutta ensin tutkitaan aina käsin. Jos siinä yhteydessä tuntuu jotain ylimääräistä, varmistetaan ultraäänellä, mistä on kyse.”
Mitä jos asiakkaalla ei kerta kaikkiaan ole 500 euroa ylimääräistä?
”Jos potilaalla todetaan jokin lisätutkimusta vaativa gynekologinen vaiva, potilaan voi lähettää sairaalan poliklinikalle.
Jos itselleni tulee vaikkapa vaihdevuosi-ikäinen vuotopotilas, kerron hänelle, mitä kaikki tutkimukset tulevat maksamaan, ja hän saa päättää, tehdäänkö tutkimus heti vai lähetetäänkö hänet sairaalaan tutkittavaksi.”
Julkisella puolella on pitkät jonot, mitä jos siellä joutuu odottamaan nykyisen hoitotakuun sallimat kolme kuukautta?
”Odotusaika riippuu alueesta ja taudista. Meillä Kuopiossa ylimääräiset veriset vuodot, siis syöpäepäilyt saadaan poliklinikalle kahdessa viikossa, viimeistään kuukaudessa. Potilaat laitetaan kiireellisyysjärjestykseen lähetteiden perusteella.”
Gynekologeja ei taida olla enää perusterveydenhuollossa eli terveyskeskuksissa?
”Kyllä heitä jonkin verran on, mutta ongelma on se, että he eivät tee siellä oman erityisalansa työtä, vaan ihan kaikkea muutakin. He voisivat esimerkiksi ottaa kiirepotilailta näytteitä sen sijaan että hoitavat tällä hetkellä esimerkiksi flunssapotilaita.”
Sinua voi kiinnostaa myös:
