Etelä-Pohjanmaalla pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt vuodessa 40 prosenttia, Pohjanmaalla ja Keski-Pohjanmaalla 30 prosenttia.
Avaa kuvien katselu
Pitkäaikaistyöttömyys on lisääntynyt paljon myös pohjalaismaakunnissa. Ne ovat vuodesta toiseen olleet työllisyystilastojen kärkisijoilla ja ovat sitä yhä. Kuva: Yle/ Jukka Tyni
Pitkäaikaistyöttömyys on iskenyt nyt voimakkaasti myös pohjalaismaakuntiin, vaikka ne ovat vuodesta toiseen olleet työllisyystilastojen kärkisijoilla.
Esimerkiksi Pohjanmaalla työttömyysaste on ollut koko 2000-luvun Manner-Suomen matalin, ja Etelä-Pohjanmaakin on seurannut ihan vanavedessä.
Etelä-Pohjanmaalla pitkäaikaistyöttömiä oli elokuun lopussa 2 219 henkilöä. Se on lähes 40 prosenttia enemmän kuin vuotta aiemmin. Työllisyyskatsauksen mukaan pitkäaikaistyöttömien määrä on vuosien 1998–1999 tasolla.
Pitkäaikaistyöttömillä tarkoitetaan yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita.
Avaa kuvien katselu
Pohjanmaan pitkäaikaistyöttömien määrää selittää se, että työnhakijoina on enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin muualla maassa. Kuva: Merja Siirilä / Yle
– Pitkäaikaistyöttömyys on meillä aikaisemmin ollut aika hyvällä tolalla, mutta nyt se on viimeisten parin vuoden aikana huonontunut, Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen ylijohtaja Timo Saari sanoo.
Saaren mukaan pitkäaikaistyöttömyyden kasvuun on useita syitä.
Erityisesti valmistavan teollisuuden ja rakennusteollisuuden suhdanteet ovat olleet pitkään heikkoja. Moni yritys on odottanut käännettä parempaan.
– Se ei ole vielä lähtenyt käyntiin ja lomautetut ihmiset ovat joutuneet sitten irtisanotuiksi. Tämä on kestänyt aika pitkään, Saari sanoo.
Yle kertoi tiistaina, miten seinäjokelaisen Pauliina Takalan työt pintakäsittelijänä lopahtivat pitkän työuran jälkeen syksyllä 2022. Sen jälkeen työtä on riittänyt vain pätkissä.
Rakennusalalla ikänsä työskennellyt seinäjokelainen pintakäsittelijä Pauliina Takala on ollut työttömänä pari vuotta. Työtä on viime aikoina ollut lähinnä kesäisin. Kuvaus ja leikkaus Elina Niemistö.Yleinen taloustilanne vaikuttaa
Pohjanmaalla pitkäaikaistyöttömiä oli elokuun lopussa 2 889. Kasvua on 30 prosenttia vuoden takaisesta.
Pitkäaikaistyöttömyys alkoi alueella lisääntyä vuoden 2022 tienoilla, ja kehitys on jatkunut siitä lähtien, kertoo Pohjanmaan ely-keskuksen työelämä ja osaaminen -yksikön päällikkö Hanna Auronen.
Hänen mukaansa kasvuun vaikuttavat ennen kaikkea yleinen taloudellinen epävarmuus ja maailmantilanteen heijastuminen työmarkkinoihin.
– Se näkyy yritysten investointihalukkuudessa ja rekrytoinneissa. Avoimia työpaikkoja on tarjolla vähemmän kuin aiemmin, mikä vaikeuttaa erityisesti pitkäaikaistyöttömien tilannetta, Auronen toteaa.
Työnhakijoita on enemmän, mutta paikkoja vähemmän. Se kiristää kilpailua entisestään.
– Kun työnhakijoita on paljon, on luonnollista, että pidempään työttömänä olleiden on entistä vaikeampi päästä kiinni työelämään.
Keski-Pohjanmaan työllisyysjohtaja Perttu Kellomäen mukaan yhä suurempi joukko ajautuu yli kolme tai kuusi kuukautta työttömyyteen, ja siitä seuraa aiempaa useammin vielä pidempi työttömyysjakso.
Kellomäki on erityisen huolissaan nuorten pitkäaikaistyöttömyyden kasvusta.
– Heille meillä on kampanja menossa, että työnantajat kykenisivät palkkatuen turvin antamaan nuorille mahdollisuuden päästä työelämään kiinni.
Yleisen talous- ja työmarkkinatilanteen lisäksi Pohjanmaan pitkäaikaistyöttömien määrää selittää se, että työnhakijoina on enemmän ulkomaalaistaustaisia kuin muualla maassa, arvioi Pohjanmaan työllisyysjohtaja Juha Nummela.
– Heillä polku työmarkkinoille voi olla pidempi, koska ensin pitää käydä joko suomen tai ruotsin kielen koulutus. Niihin ja kotouttamiskoulutuksiin on jonkin verran jonoa.
Toiseksi haasteellisimmaksi ryhmäksi pitkäaikaistyöttömyyden näkökulmasta hän nostaa yli 50-vuotiaat.
Pohjanmaan tilanne yhä Suomen kärkitasoa
Tunnelin päässä on kuitenkin valoa. Pohjanmaan ely-keskusalueella työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on edelleen Manner-Suomen alhaisin. Etelä-Pohjanmaa on tilaston toisella sijalla.
Etelä-Pohjanmaan ely-keskuksen ylijohtajan Timo Saaren mukaan valonmerkkejä on. Hän ei esimerkiksi usko, että rakennusalan alho jatkuu loputtoman kauan.
– Jossain vaiheessa on pakko alkaa rakentaa. Nyt on näitä mustia joutsenia tullut niin paljon, että ei koskaan voi olettaa tai luvata mitään ennen kuin oikeasti alkaa tapahtua, Saari sanoo.
Keski-Pohjanmaan työllisyysjohtaja Perttu Kellomäki on tyytyväinen, että Pohjanmaan ely-keskusalueen luvut ovat edelleen selvästi paremmat kuin keskimäärin koko maassa, eivätkä ne ole heikentyneet enempää kuin muualla.
– Pikemmin olemme torjuntavoiton puolella.