Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus pohti varusmiesten ja reserviläisten aseistamista ja käyttämistä rajavartijoiden apuna, jos tilanne itärajalla kiristyisi alkuvuonna 2016, kerrotaan politiikan toimittaja Iida Hallikaisen ja Hybridiosaamiskeskuksen verkostojohtajan Jukka Savolaisen uudessa kirjassa Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä (Otava).
Kirjassa asian vahvistavat tapahtumien aikaan pääministerinä toiminut Sipilä sekä sisäministerinä toiminut Petteri Orpo (kok.).
Osana niin sanottua turvapaikkakriisiä lokakuusta 2015 helmikuuhun 2016 Suomeen saapui Venäjältä Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta 1 757 turvapaikanhakijaa. Kokonaisuudessaan Suomeen saapui yli 32 000 turvapaikanhakijaa, joista pääosa Ruotsista Tornion kautta.
Helsingin Sanomat kertoi helmikuun lopulla 2016, että varusmiesten ja reserviläisten hyödyntämisestä oli keskusteltu hallituksen maahanmuuttoryhmässä. Toteutus olisi lehden mukaan vaatinut lakimuutoksia, sillä Puolustusvoimat ei voi antaa aseellista apua Rajavartiolaitokselle rauhan aikana.
Sisäministeri Orpo ja ministeriön kansliapäällikkö Päivi Nerg kiistivät HS:n haastattelussa, että aihetta olisi käsitelty hallituksen piirissä. Myös silloinen puolustusministeri Jussi Niinistö (ps. / sin.) kiisti tuolloin asian STT:lle.
Avaa kuvien katselu
Suurin osa Suomeen vuonna 2015 tulleista yli 30 000 turvapaikanhakijasta saapui Tornion kautta. Kuva: Tiina Länkinen / Yle
Avaa kuvien katselu
Suomessa huolestuttiin, kun rajanylitysliikennettä alkoi tulla myös idästä. Sallan rajanylityspaikan lähettyvillä pääsyä Suomeen odotti noin kymmenen auton letka tammikuussa 2016. Kuva: Lehtikuva
Tänään julkaistussa kirjassa Orpo ja silloinen pääministeri Sipilä myöntävät, että varusmiesten ja reserviläisten hyödyntämistä pohdittiin yhtenä vaihtoehtona uhkiin varautumiseksi.
– Lainsäädäntö on hidas keino näissä tilanteissa. Poikkeustilan julistamisella olisi pystytty ottamaan lisää toimia käyttöön, mutta se on sitten jo järeä toimi. Siitä oltiin vielä kaukana, vaikka kaikkia vaihtoehtoja kyllä mietittiin. Eihän tällaista aiemmin ollut nähty, se oli ihan uusi ilmiö. Samalla tavalla kuin Venäjä testasi samalla Norjan rajaa, Sipilä kommentoi kirjassa.
Orpo kertoo teoksessa, että Venäjän turvallisuuspalvelun FSB:n johtajan Alexander Bortnikovin tapaamisessa eräs venäläinen oli puhunut hyvin suoraan maahanmuuton välineellistämisestä.
– Eräs venäläinen totesi, että meillähän on tässä toimiva väline [maahanmuuton välineellistäminen] teitä vastaan. Siinä ei ollut mitään piiloviestiä. Se sanottiin meille aivan suoraan, Orpo sanoo.
Hallikaisen ja Savolaisen kirja käsittelee Venäjän hybridioperaatioita Suomessa ja muualla lännessä.
Niinistön rooli
Lokakuussa 2015 alkanut turvapaikanhakijoiden tulo itärajan yli loppui kuin seinään helmikuun viimeisenä päivänä 2016. Ennen tätä presidentin kansliasta oli viestitty Venäjälle, että presidentti Sauli Niinistö peruu matkansa Moskovaan, jos ”ilmiö itärajallamme ei lopu”.
– Minä vein asian presidentilliselle tasolle ilmoittamalla, että jos ilmiö itärajallamme ei lopu, minä en tule Moskovaan. Ilmoitus tehtiin kabinetin kautta. Sehän oli aika kova ilmoitus sanoa, että en tule. Koska se tarkoitti sitä, että on syy, jonka vuoksi ei tavata. Ja jos se syy olisi jatkunut, niin olisi myös tapaamattomuus, Niinistö toteaa kirjassa.
Sipilä arvioi teoksessa, että Niinistön väliintulolla oli tilanteeseen vaikutusta. Torstaina 26. helmikuuta Venäjän presidentti Vladimir Putin antoi käskyn ”vahvistaa otetta Venäjällä ja Venäjän alueen kautta Eurooppaan kulkevista pakolaisvirroista”, mikä johti turvapaikanhakijoiden tulon loppumiseen itärajalla.
Kun Niinistö ja Putin sitten tapasivat Moskovassa maaliskuussa 2016, maiden välillä sovittiin määräaikaisista rajoituksista, joiden nojalla rajanylitykset Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikoilla sallittiin vain Suomen, Venäjän ja Valko-Venäjän kansalaisille sekä heidän perheenjäsenilleen.
Avaa kuvien katselu
Sauli Niinistö ja Venäjän presidentti Vladimir Putin tapasivat Moskovassa 22. maaliskuuta 2016. Niinistö uhkasi perua tapaamisen, jos tilanne itärajalla ei lopu. Kuva: Yle / Susanna Sjöstedt
Niinistön roolia tilanteen ratkeamisessa on kuvattu aiemmin myös Risto Uimosen kirjassa Sauli Niinistö – suomalaisten presidentti (WSOY 2023).
Peilaus 2023 rajakriisiin
Kirjassa palataan myös kesään 2023, jolloin Suomen itärajalle alkoi jälleen saapua ihmisiä. Orpo kuvailee kirjassa pohtineensa, että vuoden 2015 tapahtumat ovat toistumassa. Kesällä tilannetta käsiteltiin hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan sekä tasavallan presidentin (tp-utva) kokouksissa.
– Venäjä oli valvonut rajaansa normaalisti vuodesta 2016 lähtien. Kun sieltä yhtäkkiä alkoi taas ihmisiä tulemaan, niin kyllä se minulle välittömästi kertoi sen, että Venäjän puolella on jokin muuttunut – eikä meidän kannaltamme hyvään suuntaan, Orpo kertoo.
Kesän aikana itärajan ylitti luvattomasti kymmenkunta venäläistä, joista osa oli aktiivisotilaita.
Yle haastatteli kahta loikannutta venäläismiestä heinäkuussa 2023. Maahanmuuttovirasto vahvisti tuolloin, että venäläisten turvapaikanhakijoiden joukossa on myös yksittäisiä venäläisiä sotilaita. Suposta kommentoitiin, että sotilasammatti tai sotilaskoulutus eivät sinänsä tee turvapaikanhakijasta uhkaa kansalliselle turvallisuudelle.
Syksyn aikana rajan ylitti yli 1 300 ihmistä ja määriä seurattiin päivittäin. Kirjassa kerrotaan, että syksyn aikana rajan yli tuli myös ”kovemman tason rikollisia, joiden liikkeitä seurattiin tarkasti”.
Avaa kuvien katselu
Pääministeri Petteri Orpo vieraili Vartiuksen rajanylityspaikalla Kuhmossa 20. marraskuuta 2023. Vartiuksen asemakin suljettiin 30. marraskuuta. Kuva: Juha Kemppainen / Yle
Liikehdintä hidastui, kun hallitus ensin sulki marraskuun puolivälissä 2023 kaikki muut rajanylityspaikat paitsi Sallan ja Vartiuksen asemat, ja päättyi, kun hallitus sulki koko itärajan kuun lopussa. Kun tilanne näytti paremmalta ja Vaalimaan ja Niiralan raja-asemat avattiin joulukuussa 2023, alkoi niille jälleen kerääntyä ihmisiä. Hallitus päätti jälleen sulkea raja-asemat.
Ylityspaikat ovat olleet suljettuina joulukuusta 2023.