Orpo on oikeassa Putinista ja suomalaisista – Tämä on karu johtopäätös

Putin on onnistunut tuomaan kuolemaa Ukrainaan ja Venäjälle – ja kurjuutta Suomeen, kirjoittaa Juha Ristamäki.

Eilen klo 20:51 (päivitetty eilen klo 21:39)

Putin kuvattuna 18. syyskuuta 2025. EPA/MIKHAIL SINITSYN / SPUTNIK / KREMLIN POOL

Pääministeri Petteri Orpo (kok) on viimeiset ajat yrittänyt pumpata suomalaisiin tulevaisuuden uskoa ja kehottanut kansalaisia kuluttamaan.

Kehotuksiin on vissi syynsä: sillä tavalla kotimaan kysyntä saataisiin virkoamaan aina asuntokauppoihin asti.

Samalla se toki voisi pelastaa Orpon hallituksen kannatuskurjimuksesta, jos hallituksen tekemät reippaat työmarkkina- ja sosiaaliturvaratkaisut alkaisivat tuottaa tulosta talouskasvun myötä.

Tiistaina eduskunnan isossa salissa Orpo ei ottanut Suomen huonoa taloustilannetta hallituksensa kontolle, vaan löysi syyllisen itänaapurista.

– En ota kyllä piikkiini tätä synkistelyä tai yleistä ilmapiiriä. Kyllä se on herra Putin, joka sen tekee. Herra Putin ja hänen kaverinsa saavat aikaan tämän pelon ilmapiirin. Ehkei se Suomessa ole pelon ilmapiiriä, mutta huolestunut ilmapiiri, Orpo sanoi.

Tässä asiassa Orpo on oikeassa Putinista ja suomalaisista.

Suomalaisten kuluttajien luottamus todellakin junnaa edelleen alamaissa.

Kun Venäjä hyökkäsi Ukrainaan helmikuussa 2022, kuluttajien odotuksia heidän omasta taloudestaan ja Suomen taloudesta kuvaava luku sukelsi rajusti pakkaselle.

Sieltä on tultu ylöspäin, mutta edelleen suomalaiset ovat epäuskoisia. Rahaa mieluummin säästetään vielä pahemman päivän varalle kuin tehdään isoja ostoksia.

Kuluttajien tunnelmaan vaikuttavat isot uutistapahtumat, viime aikoina esimerkiksi Venäjän drooni-iskut myös Nato-alueella. Silloin ei autoa vaihdeta, osteta uutta sohvakalustoa tai lähdetä matkoille, rahaa laitetaan sukan varteen.

Toinen asia, joka kuluttajien luottamukseen vaikuttaa, on työttömyys. Suomen työttömyys on ennätyksellisellä tasolla ja EU-maiden toiseksi huonoin. Hallitus on ekonomistien mukaan vielä omilla toimillaan pahentanut tilannetta.

Pääkaupungin pitäisi olla Suomen talousveturi. Näin ei ole, vaan työttömyys on kasvanut Helsingissä vuodessa 18 prosenttiyksikköä. Yksin Helsingissä on työttömänä 50 000 ihmistä, työttömyysasteen ollessa lähes 14 prosenttia.

Valitettavasti siihen, että pelko poistuisi kuluttajien takaraivoista, ei näy kovin nopeaa ratkaisua.

Venäjä päinvastoin on kiihdyttänyt erilaisia hybridioperaatioitaan myös Nato-maita vastaan: joka testatakseen niitä tai hakeakseen eskalaatiota sotaan.

Vastauksena drooneilla tai hävittäjillä tehtyihin ilmatilaloukkauksiin Nato-maat ovat ryhtyneet koventamaan reaktioitaan. Muun muassa Puola ja Ruotsi ovat ilmaisseet, että jos venäläiset jatkavat ilmatilatunkeiluaan, heidän ilma-aluksensa tullaan ampumaan alas.

Tämä on kieltä, jota venäläiset ymmärtävät. Se ei kuitenkaan tarkoita, että he lopettaisivat. Vieläkään ei ole tultu sille rajalle, jossa Moskova katsoisi olevan aika aloittaa rauhanneuvottelut.

Globaalit voimapesäkkeet eivät ole vielä asettuneet paikoilleen, siksi tätä epävarmuuden aikaa tulee jatkumaan, vaikka akuutit Ukraina ja Gaza saataisiinkin jotenkin koteloitua.

Kiina kokoaa ympärilleen autoritäärisiä valtioita kuten Venäjä, Pohjois-Korea ja Iran. Lisäksi se rakentaa vahvoja siteitä niin sanottuun globaaliin etelään.

Lännen leirissä ovat Euroopan lisäksi muun muassa Kanada, Japani, Etelä-Korea, Australia ja Uusi-Seelanti – ne kaikki ovat aktiivisia myös Ukrainan ratkaisussa.

Yhdysvaltain lopullinen asento ei ole selvillä, mutta sekä presidentti Trumpin ja puolustusministeri Hegsethin viimeisimmät lausunnot ovat jälleen luoneet uskoa, että vaikka Yhdysvallat sysääkin vastuuta eurooppalaisille, se säilyy Naton viimeisenä lukkona.

Pääministeri Orpo yrittää valaa suomalaisiin uskoa, jotta he kuluttaisivat. Elle Laitila

Tässä epävarmuuden ympäristössä maailmankaupan pitäisi sitten kukoistaa.

Vain rohkeimmat ennustelaitokset arvioivat Suomen talouden kasvavan ensi vuonna kaksi prosenttia.

Suomen Pankin ennuste on 1,3 prosenttia – se on hyvin heiveröistä kasvua, ottaen huomioon julkisen talouden velkaantumisvauhdin.

Kotimaisen kysynnän elpymiseen olisi eväitä, ostovoima kasvaa ja korkotaso on kohtuullinen. Teollisuudessa näkymää paremmasta jo on, pienemmillä yrityksillä ei. Kuluttajilta vaan puuttuu uskoa.

Karu johtopäätös taitaa olla, että talous ei kasva kunnolla niin kauan kuin Venäjä jatkaa sotaansa.