Turvallisuus|Hävittäjähankinta ei ole vanhentunut, ja droonituotantoakin saadaan tarvittaessa ylös. Asiantuntijat vastaavat HS:n lukijoiden kysymyksiin.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Asiantuntijat vastaavat Helsingin Sanomien lukijoiden kysymyksiin viimeaikaisista ilmatilan loukkauksista Itämeren alueella.
Everstiluutnantti evp. Esa Kelloniemen mukaan Suomi ei ole täysin valmis torjumaan satojen erityyppisten lennokkien hyökkäystä.
Kenraaliluutnantti evp. Mikko Heiskasen mukaan Suomella on kyky tuottaa drooneja, mutta ei vielä riittävää valmiutta kasvattaa tuotantoa nopeasti.
Sotatieteiden dosentin Ilmari Käihkön mukaan Kööpenhaminan droonien taustatahosta ei ole todisteita ja asiaa tutkitaan.
Puolan ilmatilaa loukanneet venäläiset droonit, Viron ilmatilaa loukanneet venäläishävittäjät ja lentoliikenteen Kööpenhaminassa ja Oslossa keskeyttäneet droonit herättävät huolta. Tässä jutussa asiantuntijat vastaavat HS:n lukijoiden kysymyksiin liittyen viimeaikaisiin ilmatilan loukkauksiin Itämeren alueella.
Onko Suomen F-35-hävittäjien hankinta jo toteutuessaan vanhentunut, kun sodankäynti droonein kehittyy nopeasti?
Hävittäjiä tullaan edelleen tarvitsemaan, sanoo Ilmatorjuntamuseon johtaja, everstiluutnantti evp. Esa Kelloniemi, vaikka tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa.
”Sota-aika on sellainen, että se vie teknologiaa nopeasti eteenpäin.”
Droonit korostuvat nyt mediassa, Kelloniemi huomauttaa. Jää huomiotta, että hävittäjiä ja pommikoneita hyödynnetään konflikteissa jatkuvasti.
Ukrainan nykyiset F-16-hävittäjät häviävät selvästi vertailussa Suomen F-35-hävittäjille. F-35-hävittäjät tuovat ilmapuolustukseen tiedustelu-, valvonta- ja johtamiskykyä, sekä kaukovaikutuskykyä, siis keinon ampua ohjuksia ilmasta maahan.
Hävittäjien merkitys korostuu, kun torjunnan painopistettä tulisi saada siirrettyä nopeasti paikasta toiseen. Suomen pitkällä rajavyöhykkeellä hävittäjien liikkuvuus on arvossaan.
Laajat droonihyökkäykset, kuten Venäjän Ukrainaan syyskuussa tekemä arviolta yli kahdeksan sadan droonin hyökkäys, ovat silti ilmapuolustuksen johtamiselle haastavia tilanteita.
”On selvää, että siellä seassa ei silloin voi lennellä omia koneita.“
Pystyisikö Suomi torjumaan satojen droonien hyökkäyksen?
Tietyn tyyppisiä lennokkeja varmasti pystytään tuhoamaan, Kelloniemi sanoo. Esimerkiksi syyskuun alun Puolan tapaus olisi voitu hoitaa Suomessa vastaavalla tavalla.
“Mutta jos yhtäkkiä tulisi valtavia, satojen erityyppisten lennokkien hyökkäyksiä, niin emme siihen varmaan vielä täysin valmiita ole.”
Suomen ilmatorjuntaa on kehitetty pitkäjänteisesti painottuen perinteisiin maaleihin, kuten lentokoneisiin ja ohjuksiin. Tänä vuonna laadittu droonistrategia on kuitenkin askel oikeaan suuntaan, Kelloniemi sanoo.
”Meillä on siihen aikaa. Ei ole sellaista uhkaa olemassa, että pitäisi yhtäkkiä huomenna kyetä torjumaan tuhat lennokkia.”
Kelloniemen mukaan ei voida ajatella, että 1 300 kilometrin rajaa Venäjän kanssa kyettäisiin puolustamaan, jos lennokkeja tulisi koko rajan alueelta.
”Oleellista on, että ilmatorjunnalla kyetään suojaamaan itselle tärkeät kohteet.”
Kuinka kauan menee, ennen kuin Suomi pystyy tuottamaan riittävästi drooneja puolustukseen?
Puolustusvoimien entinen sotatalouspäällikkö, kenraaliluutnantti (evp) Mikko Heiskanen toteaa, että kysymys riittävyydestä liittyy siihen, minkälainen uhka Suomeen kohdistuu.
Juuri nyt Suomella ei ole välitöntä tarvetta tuottaa kovin suurta määrää drooneja, sillä turvallisuustilanne ei sitä edellytä.
Sen sijaan Suomella ei vielä ole riittävää kykyä kasvattaa tuotantoa nopeasti, jos uhka-arvio muuttuisi. Tällaisen valmiuden luominen kestää.
”Se vie pitempään kuin vuoden, mutta ei nyt kovin montaa vuotta kuitenkaan.”
Suomessa on jo tekninen ja teollinen kyky tuottaa tämän hetken suorituskykyvaatimuksia vastaavia drooneja. Vaikeus on, että teknologia kehittyy huimaa vauhtia. Drooneja ei siksi Heiskasen mielestä kannata valmistaa suuria määriä varastoon. Hän toteaa, että tästä on myös erilaisia näkemyksiä.
Jotta Suomella olisi valmius kasvattaa tuotantoaan nopeasti, pitää varmistaa, että komponentteja ja materiaaleja on saatavissa riittävästi ja pitää olla piirustukset valmiina siitä, mitä aiotaan tuottaa.
Suomen tapauksessa kyse olisi luultavasti valikoimasta erilaisia drooneja aina kämmenen kokoisista muutaman neliömetrin kokoisiin drooneihin, Heiskanen sanoo.
Uskotteko, että Venäjä on näiden droonilentelyjen takana? Pitäisi kysyä, kuka hyötyy. Niiden jotka haluavat Ukrainan voittavan, on pakko ”muuttaa peliä”. Miksi Venäjä tässä tilanteessa tekisi tuollaista? Eikö tällä yritetä saada eri maita reagoimaan entistä enemmän Venäjää vastaan?
Sotatieteiden dosentin Ilmari Käihkön mielestä nyt pitää sietää epävarmuutta. Kööpenhaminan droonien taustatahosta ei ole julkisuudessa todisteita. Naton pääsihteeri Mark Rutte on sanonut, että asiaa tutkitaan.
Se, että droonit olivat isoja ja niitä oli useita, viittaa organisaatioon yksittäisen henkilön sijaan.
Venäjällä olisi neljä syytä panna Kööpenhaminan lentokenttä drooneilla sekaisin, Käihkö arvioi. Ensimmäinen olisi suora kosto. Tanska on juuri antanut ukrainalaiselle asevalmistajalle luvan aloittaa tuotannon Tanskan maaperällä.
Toinen motiivi olisi pelon aiheuttaminen. ”Venäjä voisi näin tehdä itsestään isomman näköisen kuin se todellisuudessa on.” Kolmas olisi Naton reaktioiden testaaminen ja neljäs lännen voimien sitominen pois Ukrainasta.
Käihkö ei oikein usko teoriaan, että Ukraina olisi droonilentelyiden takana Venäjä-vastaisuutta lietsoakseen. ”Jos Ukraina jäisi kiinni sellaisesta, se olisi Ukrainalle katastrofaalinen tilanne.”
Hän kertoo muuttaneensa kommentointiaan varovaisemmaksi Nord Stream 2 -kaasuputken rikkomisen jälkeen. Syksyllä 2022 moni oli valmis pitämään Venäjää syyllisenä. Elokuussa Italiassa pidätettiin ukrainalaismies. Saksan valtakunnansyyttäjä epäilee hänen kuuluneen räjäytysryhmään.
Tuokaan tapaus ei ole loppuun käsitelty. Ei ole tietoa, kenen käskystä epäillyt olisivat toimineet.