Tuoreessa hybridivaikuttamista käsittelevässä kirjassa keskeiset suomalaispoliitikot avaavat muun muassa kokemuksiaan ”venäläisistä vihjeistä”.
Uutuuskirjassa Ilkeyksiä, sabotaasia, hyökkäyksiä (Otava) perehdytään monipuolisesti hybridivaikuttamiseen.
Kirjan ovat kirjoittaneen Ilta-Sanomien politiikan toimittaja Iida Hallikainen ja hybridiosaamiskeskuksen johtaja Jukka Savolainen.
Keskiössä on etenkin Venäjän hybridivaikuttaminen Suomessa.
Yksi kiinnostavimmista kirjan luvuista analysoi myös venäläistä diplomatiaa ja hybridivaikuttamista. Suomen keskeiset päättäjät jakavat luvussa kokemuksiaan jo ajalta ennen Ukrainan sotaa.
Hallikainen summaa suomalaisten käsityksen venäläisistä diplomaateista olevan, että he olivat taitavia ja aina piti olla varuillaan.
Entisistä Suomen pääministereistä Vladimir Putinin on tavannut Jyrki Katainen (kok) silloin kun Putinkin toimi pääministerinä. Paikka oli Sotši elokuussa 2011.
Agendaksi oli ilmoitettu kahdenväliset suhteet, kansainvälinen taloustilanne sekä EU:n ja Venäjän välinen yhteistyö. Katainen muistelee kirjaa varten tammikuussa 2025, että tapaaminen toteutui työlounaana.
Suomen entinen pääministeri Jyrki Katainen (kok). petteri paalasmaa
– Tapaamisiin piti valmistautua, se oli yleisessä tiedossa. Samoin kuin se, että jos Putinin kanssa oli eri mieltä, niin sitä ei pitänyt arkailla, Katainen summaa.
Putin oli valmistautunut tapaamiseen muun muassa muistikortein, joita hän selaili. Hän osasi ulkoa suomalaisten yritysten intresseihin liittyneitä asioita.
”Käsittämätön voitto”
Yksi esimerkki takavuosilta kuvaa Kataisen mukaan hyvin sitä, millaisiin ”uskomattomiin juttuihin” venäläiset pystyvät. Hän viittaa Itävallan entisen ulkoministerin Karin Kneisslin ja tämän aviomiehen Wolfgang Meilingerin elokuussa 2018 pidettyihin häihin, jossa Putin tanssi morsiamen eli Karin Kneisslin kanssa.
Venäjän presidentti Vladimir Putin. Pavel Byrkin/TASS via ZUMA Press
Putinin kutsumista häihin arvosteltiin laajasti. Sen katsottiin rikkovan EU:n yhtenäistä rintamaa Venäjää vastaan Ukrainan sodassa. Kneissl on edustanut politiikassa Itävallan oikeistopopulistista vapauspuoluetta, joka oli pitänyt tiiviitä yhteyksiä Venäjään.
– Se oli aivan käsittämätön diplomaattinen voitto Venäjältä ja Putinilta itseltään, että hän pääsi tanssittamaan morsianta, siis Itävallan ulkoministeriä, tämän omissa häissä.
– Aivan uskomaton juttu, Katainen sanoo.
Erikoista viiniä
Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk) puolestaan kertoo kirjassa hetkestä, jona hänelle kävi selväksi, mitä niin kutsutut venäläiset vihjeet todella tarkoittavat. Sipilän oli virallisella vierailulla Venäjälle syyskuussa 2017.
Lounaalla venäläiset olivat järjestäneet vieraille pramean kattauksen, johon kuuluivat myös ruokaviinit. Sipilä istui Suomen suurlähettilään Mikko Hautalan vieressä ja silloinen pääministeri Dmitri Medvedev delegaatioineen istui vastapäätä. Medvedevin seurueessa Venäjää edusti myös ensimmäistä kertaa Helsinkiin vastikään nimitetty Venäjän uusi suurlähettiläs Pavel Kuznetsov.
Entinen pääministeri Juha Sipilä (kesk). JOEL MAISALMI
Sipilän mukaan Hautala oli kiinnittänyt huomiota viiniin. Kyseessä oli Krimiltä peräisin oleva viini, jota arvioitiin tarjottavan suomalaisille tarkoituksella etikettiä näyttämällä. Kirjailija Hallikainen huomauttaa, että Venäjä oli miehittänyt Krimin autonomisen tasavallan vain kolme vuotta aiemmin. Se oli aiheuttanut Suomenkin valtiojohdossa vakavia keskusteluja turvallisuusympäristön muutoksesta.
– Se oli selvä piikki meidän suuntaamme. Sanoin Medvedeville, että kyllä me suomalaiset voimme lounaalla juoda viiniä, mutta tämä ei tarkoita, että me millään tavalla hyväksymme sitä, mitä te olette Krimillä tehneet, Sipilä muistelee kirjassa.
Venäjänkielinen Suomen markka
Hallikainen kirjoittaa, että valtiojohdossa on periytynyt ihmiseltä toiselle yleinen tieto ”venäläisistä vihjeistä”.
Kokemuksia on monilla venäläisiä tavanneilla päättäjillä ja virkamiehillä. Venäläistä vihjettä voi kirjan mukaan luonnehtia esimerkiksi siten, ett ä venäläiset tekevät jotain osoittaakseen tietävänsä kohteesta kaiken ja pyrkivät muistuttamaan tätä jostakin kuvitteellisesta voima-asetelmasta.
Presidentti Sauli Niinistö kertoo, että hänellä on venäläisistä vihjeistä lukemattomia kokemuksia, joista yksi on jäänyt erityisesti mieleen.
Presidentti Sauli Niinistö. Mikko Huisko
– Minulle annettiin silloin tällöin muistutuksia historiasta. Minulle esimerkiksi annettiin ensimmäinen Suomen markka, joka oli kylläkin aika pahasti käytössä kulunut. Kiinnitin huomiota siihen, että se markka oli kaiken lisäksi venäjänkielinen. En oikein päässyt siitä jyvälle. Joitain tämmöisiä venäläisiä vihjeitä tuli, mutta eivät ne olleet mitenkään järisyttäviä, Niinistö kertoo.
Tyttären syntymäpäivä tiedossa
Ulkoministeri Timo Soini puolestaan muistaa lokakuussa 2017 Venäjän suurlähetystössä Helsingissä saamansa vihjeen. Soini oli pyydetty lounaspuhujaksi Venäjän NB8-maiden eli Pohjoismaiden ja Baltian maiden suurlähettiläiden aluekokoukseen.
Soinin mukaan Venäjä oli ollut yhteydessä Suomen ulkoministeriöön jo hyvissä ajoin kesällä ja kysynyt, sopiiko päivä Soinille.
Suurlähetystössä Soinille selvisi, että yllätysvieraana on myös Venäjän varaulkoministeri Vladimir Titov, joka tuli häntä heti ovilla vastaan suurlähettiläs Pavel Kuznetsovin kanssa.
Ennen kuin delegaatio istui pöytään, Titovilla oli asiaa Soinille:
– Teillä on tänään juhlapäivä, tyttärenne täyttää 18 vuotta, ja Venäjän federaatio haluaa onnitella häntä ja myös isää sekä antaa tämän pienen lahjan, Soini kertoo.
Soini oli hämmentynyt, koska tyttären syntymäpäivää ei ollut julkinen tieto. Soini arvioi Venäjän halunneen testata Suomen ulkoministerin reagointia tilanteessa, jossa hänen piti mennä pitämään puhe Itämeren turvallisuustilanteesta.
– Minua muistutettiin jälleen kerran siitä, että he tietävät minusta kaiken. Poliittisissa asemissa ei pidä olla ihmisiä, jotka ovat kiristykselle alttiita. Venäjä kartoittaa ihmisestä ihan kaiken addiktioista peliongelmiin. Tämä on kovaa peliä, Soini toteaa.
Tyttären lahjapaketista paljastui koru.
Igoran urheilukeskuksessa
Kirjassa ruoditaan Hallikaisen toimesta yksityiskohtaisesti muun muassa venäläislasten huostaanottokohua, Suomen ja Venäjän rajakriisejä, Airiston Helmi -operaatiota, vuonna 2022 ratkennutta Hanhikiven tilannetta sekä itämerellä tapahtuneita kaasuputki- ja kaapelivaurioita. Tapausesimerkkejä seuraavat Savolaisen syventävät analyysit.
Näistä vakavista tapauksista nousee esiin joitakin tiedonmuruja, jotka eivät ole aiemmin olleet julkisuudessa.
Venäläistenlasten huostaanottokohua Hallikainen kutsuu ”Venäjän ensimmäiseksi eräänlaiseksi testihybridioperaatioksi”.
Kirjassa presidentti Niinistö paljastaa yksityiskohdan juhannusaaton 2012 keskustelusta Putinin kanssa Pietarin läheisyydessä sijaitsevassa Igoran urheilukeskuksessa.
Putin oli todennut Niinistölle, että Venäjä on liittynyt Haagin lapsikaappaus- ja lastensuojelusopimuksiin. Hän sanoi, että heillä on lapsikomissio muun muassa Ranskan kanssa. Niinistö näki Putinin pyrkivän kahdenväliseen komissioon myös Suomen kanssa, mitä Suomi ei hyväksynyt. Niinistö pitää selvänä, että ”komissio” oli Venäjän tavoite siksi, että se voisi sotkeutua Suomen päätöksentekoon.
”Siellä ei liiku edes kettu”
Kirja ruotii myös vuoden 2015 pakolaiskriisiä, jolloin Suomeenkin saapui ennätyksellinen määrä, yli 30 000, turvapaikanhakijaa. Joulukuun 2015 alussa Sallan ja Raja-Joosepin asemilla alkoi tapahtua, kun turvapaikanhakijoita alkoi tulla Venäjältä, moni polkupyörällä.
Entinen sisäministeri, nykyinen pääministeri Petteri Orpo (kok). Levi Vepsä
– Se oli kylmäävä hetki. Venäjän raja on niin hyvin suojeltu, että siellä ei liiku edes kettu ilman, että turvallisuuspalvelu FSB tietää siitä. Ei ole mitään vahinkoja, Petteri Orpo (kok) luonnehtii kirjaa varten tammikuussa 2025.
Asiaa hoidettiin Suomen ja Venäjän välillä monin tavoin. Eräässä tapaamisessa silloinen sisäministeri Orpo sai kuulla suoraan, mistä oli kyse.
– Eräs venäläinen totesi, että meillähän on tässä toimiva väline [maahanmuuton välineellistäminen] teitä vastaan. Siinä ei ollut mitään piiloviestiä. Se sanottiin meille aivan suoraan, Orpo kertoo kirjassa.
”Sehän oli aika kova ilmoitus”
Julkisuudessa levisi myös väitteitä siitä, että hallitus selvitti kulisseissa ”varusmiesten ja reserviläisten aseistamista, jotta Suomi pystyy toimimaan, jos itäraja uhkaa pettää”. Sisäministeri Orpo kiisti tuolloin väitteet mutta sanoo nyt kirjaa varten kuten silloinen pääministeri Juha Sipiläkin (kesk), että näin oli. Sipilä kertoo, että kulisseissa tulkinta oli se, ettei rajan sulkeminen ollut sen aikaisella lainsäädännöllä mahdollista.
Lokakuun 2015 ja helmikuun 2016 välisenä aikana Suomeen oli saapunut Venäjältä Raja-Joosepin ja Sallan rajanylityspaikkojen kautta noin 1 750 turvapaikanhakijaa.
Silloinen rajakriisi ratkesi lopulta presidentillisellä tasolla. Presidentit Niinistö ja Putin olivat sopineet tapaamisen Moskovaan maaliskuun lopulle jo pidemmän aikaa sitten. Hallikainen kertoo kirjassa, että kulisseissa tasavallan presidentin kanslia oli välittänyt Venäjälle suorasanaisen viestin.
– Minä vein asian presidentilliselle tasolle ilmoittamalla, että jos ilmiö itärajallamme ei lopu, minä en tule Moskovaan. Ilmoitus tehtiin kabinetin kautta. Sehän oli aika kova ilmoitus sanoa, että en tule. Koska se tarkoitti sitä, että on syy, jonka vuoksi ei tavata. Ja jos se syy olisi jatkunut, niin olisi myös tapaamattomuus, presidentti Niinistö avaa kirjassa.
Kesällä 2023 Suomen itärajalla, tarkemmin Kaakkois-Suomen raja-asemalla, alkoi tapahtua jälkeen.
– Julkisuudessa on aiemmin kerrottu, että rajalle saapui ihmisiä kolmansista maista. Kirjaa varten hankittujen vahvistettujen tietojen perusteella valtiojohdon ja viranomaisten huoli kuitenkin johtui todellisuudessa siitä, että nämä ensimmäiset yksittäiset tulijat kesällä olivat venäläistaustaisia sotilaita, ja he tulivat maastorajan kautta. Sotilaiden taustat olivat erilaisia, eikä kaikkia heistä ollut tarkoitus lähettää Ukrainaan rintamalle. Asiaa ei ole aiemmin tuotu julkisuuteen, Hallikainen kirjoittaa.
2023 alkaneet tapahtumat johtivat lopulta koko itärajan sulkemiseen.