Suomi on edelläkävijä erityisesti pysyvässä oleskelussa ja koulutuspolitiikassa. Kansalaisuuden saanti on meillä tiukemmassa kuin Ruotsissa ja Portugalissa.
Avaa kuvien katselu
Suomi saa kotouttamisselvityksessä toiseksi parhaat pisteet EU-maista koulutuksessa. Kuva: Mira Pelo / Yle
Maahanmuuttajien kotouttaminen on onnistunut Suomessa paremmin kuin EU:ssa keskimäärin.
Tänään julkaistun selvityksen mukaan Suomi on Ruotsin jälkeen kakkosena, kun kotouttamispolitiikan tärkeimmät osa-alueet pisteytetään. Kolmanneksi sijoittuu Portugali.
Kärkikolmikon maat saavat kaikki yli 80 pistettä. EU:n keskiarvo on 54 pistettä.
Pysyvässä oleskelussa Suomen tulos on EU:n korkein. Koulutuksessa Suomi on toiseksi paras.
Suomessa maahanmuuttaja saa EU:n parhaimpia mahdollisuuksia osallistua politiikkaan. Raportti tosin huomauttaa, että Suomessa tiedotus maahanmuuttajien osallistumisoikeuksista on ollut puutteellista, mikä heikentää osallistumista käytännössä.
Heikoimpana osa-alueena Suomessa on kansalaisuuden saanti, joka jää selvästi Ruotsin ja Portugalin tasosta.
Maakohtaiset pisteet näkyvät alla olevassa grafiikassa, kun vie kursorin palkin päälle.
Migrant Integration Policy Index (MIPEX) 2025 -raportti toteaa, että kokonaisuutena EU:n kotouttamispolitiikka on pysähtyneisyyden tilassa. Myös sitkeät erot vanhojen ja uusien jäsenmaiden välillä näyttävät pysyneen ennallaan.
Kun kotouttamispolitiikka onnistuu, se tukee koulutusta ja työllisyyttä, vahvistaa luottamusta yhteiskuntaan ja vähentää ennakkoluuloja.
Rajoittavat käytännöt sen sijaan heikentävät osallisuutta ja yhteiskunnallista yhteenkuuluvuutta.
MIPEX-selvityksen pisteet muodostuvat sarjasta indikaattoreita, jotka kattavat kahdeksan keskeistä politiikka-aluetta. Nämä alueet jaetaan tarkempiin politiikkaindikaattoreihin, jotka on muotoiltu kysymyksiksi kotouttamispolitiikan eri osa-alueista.
Maakohtaiset tulokset perustuvat viimeisimpään saatavilla olevaan vuoteen (2023 tai 2024). EU:n keskiarvo pohjautuu vuoden 2023 tuloksiin.