Yli joka kymmenes (11 prosenttia) suomalaisista arvioi omistavansa itselleen turhaa käyttötavaraa yli tuhannen euron arvosta. Miehistä niin omaisuuttaan arvioi 12,5 prosenttia, naisista yhdeksän prosenttia. Asia ilmenee verkon kauppapaikka Torin teettämästä kyselytutkimuksesta.
Itäsuomalaiset ja pohjoissuomalaiset arvioivat ylimääräisen omaisuutensa arvon huomattavasti pienemmäksi kuin etelä- ja länsisuomalaiset omansa.
– Eteläsuomalaisista 21 prosenttia arvioi turhaksi käyneen tavaraomaisuutensa 500–5000 euron arvoiseksi. Länsisuomalaisista niin arvioi 22 prosenttia. Pohjoissuomalaisista taas 16 prosenttia ja itäsuomalaisista 17 prosenttia. Itäsuomalaisista vain kaksi prosenttia uskoo, että voisi saada tavaroistaan yli tuhat euroa, Torin johtaja Jenni Tuomisto kertoo tiedotteessa.
Tarpeettomana makaavalle omaisuudelle olisi menekkiä, sillä 83 prosenttia suomalaisista aikuisista on ostanut 12 viime kuukauden aikana käytettyä tavaraa.
– Käytetyn tavaran hankkimisen on oltava yhtä helppoa ja mutkatonta kuin uuden. Se on kauppapaikkojen vastuu. Se on käyttötavaran pidemmän käyttöiän mahdollistamista, Tuomisto toteaa.
Tiedot selviävät kesällä tehdystä ”Suuri vertaiskauppatutkimus 2025” -kyselytutkimuksesta. Sen teetti Tori ja toteutti tutkimusyhtiö Bilendi. Vastaajina oli tuhat täysi-ikäistä suomalaista, puolet naisia ja puolet miehiä. Otos vastaa iän, sukupuolen ja asuinalueen osalta maan väestöä.
Käytetyn tavaran ostaminen on Suomessa aikuisväestölle yleisempää kuin missään toisessa maassa. Asia selviää Kaupan liiton syyskuussa julkaisemasta ”Second hand -kuluttaja ja kiertokaupan markkina Suomessa 2025” -tutkimuksesta.
Kun kahdeksan prosenttia suomalaisista arvioi ylimääräisen romppeensa myyntiarvoksi 1 000–5 000 euroa, se tarkoittaa 452 026 henkilöä. 1,2 prosenttia (laskennallisesti 73 454 suomalaista) arvioi turhakkeidensa arvoksi 5 000–10 000 euroa. Ja 1,8 prosenttia (laskennallisesti 101 705 suomalaista) on varastoinut tavaraa yli 10 000 euron arvosta.
– Jo pienellä joukolla turhakkeina pölyyntyvien tavaroiden arvo nousee miljooniin. Saati koko väestöllä. Tavarat ovat resurssi, joilla voisi tuottaa paljon hyvää sen sijaan, että niitä säilöö kaapissa. Siksi sen resurssin hyödyntämisestä tulee tehdä mahdollisimman helppoa, Tuomisto kommentoi.
Kaupan liiton syyskuussa julkaiseman tutkimuksen mukaan suomalaiset ostavat käytettyä tavaraa vuodessa yhteensä 1,4 miljardilla eurolla, josta 62 prosenttia tapahtuu vertaisverkkokaupassa. Koska vertaisverkkokaupassa myyntitulo jää kokonaan myyjälle, suomalaiset tienaavat käytettyjen tavaroidensa myymisellä vuodessa peräti 868 miljoonaa euroa. Summa on kasvanut kahden viime vuoden aikana 57 prosenttia.
LUE MYÖS:
Tämä kahden euron kolikko myytiin 5000 eurolla – löytyykö sinulta?
Älä heitä pois vanhoja kirjoja – näistä maksetaan jopa tuhansia euroja
Tästä muumimukista maksettiin 20000 euroa – löytyykö kaapistasi?
Onko sinulla tämä postimerkki? Arvo jopa 100000 euroa
Tarkista vanhat CD-levysi – tästä maksetaan jopa 150 euroa
Poimintoja videosisällöistämme
Tarkista vanhat DVD-levysi: Näistä maksetaan satoja euroja
Löytyykö sinulta vanhoja VHS-kasetteja? Näistä maksetaan jopa yli tuhat euroa
Löytyykö sinulta vinyylilevyjä? Näistä maksetaan tuhansia euroja
Yli 10 euroa yhdestä tuopista – tästä ravintolaoluen hinta oikeasti muodostuu
Myytkö paljon tavaraa netissä? Helppo virhe voi johtaa rikosvastuuseen
Myytkö tavaraa nettikirpputorilla? Katala huijaus voi viedä rahasi