Helppo ravinto on houkutellut Viikkiin satoja varislintuja, jotka häiritsevät herkempien lajien pesintää. Uudenmaan ely-keskus päätti keskeyttää biojätteen käsittelyn alueella.
Varikset, korpit ja harmaalokit napsivat helppoa ravintoa Remeon jätteenkäsittelylaitoksen alueelta Helsingin Viikissä. Video: Vesa Marttinen / Yle
Juttu tiivistettynä
- Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella varislintujen määrä on kasvanut viime vuosina merkittävästi.
- Remeon käsittelylaitos tarjoaa variksille helppoa ravintoa biojätteistä, mikä houkuttelee lintuja alueelle.
- Lintutieteellinen yhdistys Tringa vaatii biojätteen käsittelyn lopettamista Remeon laitoksella.
- Uudenmaan ely-keskus kieltää tuoreessa päätöksessään Remeota jatkamasta biojätteen käsittelyä Viikissä.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Keskellä Helsinkiä sijaitsevalla Viikin-Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueella varisten ja korppien raakunta on paikoin korvia huumaavaa.
Alueella oleilevien varislintujen määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti, ja syy tähän vaikuttaa ilmeiseltä. Alueen luoteiskulmassa sijaitsevan Remeon käsittelylaitoksen alueella on tarjolla helppoa ravintoa.
Varikset, korpit ja harmaalokit keräävät laitoksen alueella biojätteitä suoraan siirtolavoista sekä maasta lavojen läheisyydestä. Ravinnonsaanti on helppoa ympäri vuoden.
Voimakkaasti kasvanut varislintujen määrä on puolestaan vaikuttanut monien muiden lintulajien pesintöihin. Kaikkiruokaiset varikset ja korpit syövät linnunmunia ja poikasia, ja niiden näkyvä läsnäolo voi saada esimerkiksi töyhtöhyypän, punajalkaviklon tai keltavästäräkin tekemään pesänsä muualle – tai jättää sen kokonaan tekemättä.
Tästä syystä lintutieteellinen yhdistys Tringa on vaatinut Remeon biojätteenkäsittelytoiminnan lopettamista Viikissä.
Reilu viikko sitten Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ely) päätyi samalle linjalle Tringan kanssa. Päätöksessään ely-keskus kieltää Remeota jatkamasta biojätteen siirtokuormausta ja välivarastointia Viikin käsittelylaitoksella.
Satojen varislintujen parvia
Tringa ry:n suojelusihteerin Juho Leppäsen mukaan jätteenkäsittelylaitoksen ”ilmainen buffetpöytä” on houkutellut paikalle lintuja laajalta alueelta.
Enimmillään alueella on ollut yli 800 varista ja yli sata korppia.
– Yksin avomaalla pesivät lajit, kuten punajalkaviklo ja keltavästäräkki ovat aika avuttomia puolustautumaan tällaisia laumoja vastaan. Tämän päätöksen myötä näiden lajien parimäärät kääntyvät alueella todennäköisesti jälleen nousuun, Leppänen sanoo.
Avaa kuvien katselu
Korppi on Suomen varislinnuista suurin, sen siipien kärkiväli voi olla jopa 130 senttiä. Helsingin Vanhankaupunginlahden alueella laji on nykyisin tuttu näky. Kuva: Vesa Marttinen / Yle
Leppänen pitää nykytilannetta valitettavana, koska alueella on tehty paljon hoito- ja kunnostustöitä, joilla on pyritty parantamaan tiettyjen lintulajien pesintäolosuhteita.
– Varislintujen määrän kasvu on käytännössä mitätöinyt kaiken tämän työn.
Remeon toimitusjohtaja Panu Routasalo kertoo, että ely-keskuksen päätös tuli yhtiölle yllätyksenä, koska yhtiöllä on voimassa oleva ympäristölupa, jota se on myös noudattanut.
Lupa on myönnetty vuonna 2019 eikä toiminnassa ole Routasalon mukaan tapahtunut sen jälkeen olennaisia muutoksia.
Biojätteiden siirtokuormauspiste siirrettiin vuonna 2024 ulkokentältä pressuhalliin, mutta linnut tottuivat nopeasti muuttuneeseen järjestelyyn.
– Lintujen toimintaa on hieman vaikea ennakoida. Meillä on mielessä jotain teknisiä parannuksia, joilla biojätteen käsittely saataisiin vielä nykyistä enemmän suljetuksi, Routasalo kertoo.
Jos yhtiö joutuu lopettamaan biojätteen käsittelyn Viikissä, tästä aiheutuu Routasalon mukaan merkittäviä vaikutuksia.
– Me hoidamme hyvin suuren määrän biojätteen keräilyä erilaisista yrityksistä pääkaupunkiseudulla. Tällä voi olla vaikutusta esimerkiksi ravintoloiden ja kauppakeskusten biojätteiden keräilyyn.
Routasalon mukaan yhtiö kartoittaa vaihtoehtoisia toimintatapoja ja muita toimipisteitä, mutta muutokset vievät aikaa.