Ukrainan länsiosissa sijaitsevassa Lvivissä järjestettiin syyskuun puolivälissä Euroopan unionin tuella Defense Tech Valley 2025 -tapahtuma, jossa esiteltiin puolustusalan uusia innovaatioita.
Kaupunkiin kokoontui yli 5 000 teknologia-alan kehittäjää, käyttäjää, sijoittajaa ja poliitikkoa yli 50 valtiosta. Ukrainan sota on osoittanut, että edulliset ja massatuotettavat miehittämättömät järjestelmät voivat tuhota miljoonien eurojen arvoista sotakalustoa.
– Ottamalla ukrainalaiset innovaatiot mukaan laajempaan eurooppalaiseen ekosysteemiin vahvistamme Ukrainan puolustuksen ohella myös koko mantereen turvallisuutta ja resilienssiä, EU:n Ukraina-suurlähettiläs Katarina Mathernova sanoi.
Ukrainalainen Toloka-yhtiö esitteli tapahtumassa ensimmäistä kertaa uuden Toloka-meridroonin. Kyseessä on tuoteperhe, joka koostuu ainakin kolmesta eri mallista eli TLK-200-, TLK-400- ja TLK-1000-drooneista. Ne näyttävät ulkoisesti valtavilta torpedoilta, joiden ohjauspintoihin on kiinnitetty useita potkureita.
Tolokan kerrotaan kehittävän ja valmistavan kehittyneitä merenalaisia drooneja, jotka on suunniteltu miinanraivaukseen, akustiseen tiedusteluun ja merenpohjan kartoitukseen.
– Droonimme pystyvät itsenäisesti havaitsemaan, tunnistamaan ja neutralisoimaan merimiinoja. Tämä lisää merkittävästi merioperaatioiden turvallisuutta ja tehokkuutta, yhtiön edustaja sanoi Defense Express -median mukaan.
Esitellyistä malleista suurin on Toloka 1000 eli TLK-1000. Pitkän kantaman tehtäviin suunniteltu laite pystyy kuljettamaan jopa 5 000 kilogramman lastin yli 2 000 kilometrin päähän. Sen tyypilliseksi tehtäväksi määritellään ”suurten paikallaan olevien kohteiden tuhoaminen”, tiedustelu ja miinoitus. Rungon halkaisija on 1,5 metriä ja pituus 12 metriä.
Voimanlähteenä on neljä sähkömoottoria sekä sisäinen polttomoottori. Jättimäinen drooni pystyy operoimaan merellä jopa 60 vuorokauden ajan ja sukeltamaan 300 metrin syvyyteen, jos kyseessä on komposiittirungolla varustettu malli. Metallirunkoisen droonin enimmäissyvyys on 30 metriä.
Yhtiön mukaan laitteen elektroniset järjestelmät mahdollistavat täysin itsenäisten tehtävien suunnittelun ja toteuttamisen. Järjestelmä hyödyntää optisia, akustisia sekä intertia- ja lämpösensoreita. Navigointi hoidetaan NGSS-, AI-INS- ja DVL-järjestelmillä ja loppuvaiheen maaliinohjaus optisella tai lämpökameralla. Drooni voi myös iskeytyä kohteeseen radiosäteilyn perusteella.
Monet asiantuntijat ovat huomauttaneet uuden meridroonin soveltuvan erinomaisesti Venäjän kannalta tärkeän Krimin sillan tuhoamiseen, sillä sen kuljettama suuri räjähdelasti voisi aiheuttaa merkittäviä rakenteellisia vaurioita. Muita kohteita voisivat olla Venäjän satamat Mustanmeren alueella.
Venäjän ja miehitetyn Krimin niemimaan yhdistävä Kertshinsalmen silta on joutunut hyökkäyksen kohteeksi useita kertoja sodan aikana. Lokakuussa 2022 sen yli kulkenut rekka räjähti vaurioittaen kolmea jänneväliä. Korjaukset saatiin valmiiksi vasta toukokuussa 2023.
Elokuussa 2023 kauko-ohjattava vene räjähti kohteen juuressa, mutta ei romauttanut siltaa. Kesäkuussa 2025 tapahtui vedenalainen räjähdys, jossa räjähdysainetta oli noin tuhat kilogrammaa.
Jos Toloka 1000 pääsee perille viisinkertaisen räjähdelastin kanssa, voisivat rakenteelliset tuhot olla huomattavasti laajempia. Forbes-lehti huomauttaa, että Venäjä on yrittänyt suojata strategisesti tärkeää kohdetta useilla eri tavoin. Veden alle ja pinnalle on levitetty verkkoja ja sensoreita räjähdeveneiden havaitsemiseksi ja pysäyttämiseksi.
On myös mahdollista, että jättimäistä Tolokaa voitaisiin käyttää pienempien meri- tai ilmadroonien tukialuksena.
Poimintoja videosisällöistämme
Silta yhdistää miehitetyn Krimin niemimaan ja Venäjän. / Google Maps