HS-haastattelu|Yhdysvaltain Euroopan-joukkojen entisen komentajan mukaan lännen pelote on murentunut, koska Venäjän on annettu toimia vapaasti Georgian sodasta lähtien.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Kenraali Ben Hodges varoittaa, että lännen pelote on rapautunut, koska Venäjän annettiin toimia vapaasti jo Georgian sodasta ja Krimin valtauksesta lähtien.
Yhdysvaltain armeijan Euroopan-joukkojen entisen komentajan mukaan Eurooppa kieltäytyi näkemästä, että Venäjä käy sotaa länttä vastaan, ja sama passiivisuus rohkaisi Moskovaa hyökkäämään Ukrainaan.
Hodges arvostelee myös Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin ulkopolitiikkaa, joka hänen mielestään avaa vaarallisen halkeaman Naton yhtenäisyyteen.
Vaikka Yhdysvallat vähentäisi läsnäoloaan Euroopassa, olisi suurin huoli Yhdysvaltojen tiedustelu- ja logistiikkakoneistojen korvaamisessa.
Hodges painottaa, että Naton uskottavuus palautuu vain päättäväisellä toiminnalla: Venäjän provokaatioihin on vastattava heti, sillä suurin riski on olla tekemättä mitään.
Kenraali Ben Hodgesin mukaan Venäjän provokaatiot ja hyökkäyssota Ukrainassa ovat esimerkki Naton ja länsimaiden pelotteen katoamisesta.
”Euroopassa on oltu haluttomia ajattelemaan, että Venäjä olisi sodassa meitä vastaan”, Hodges sanoo.
Hänen mukaansa näin kuitenkin on Venäjän laveammasta perspektiivistä. Länsi on katsonut asiaa yksipuolisemmin: sodassa ei olla, kun osapuolet eivät ammu toisiaan.
”Olemme olleet hitaita hyväksymään sen, mitä Vladimir Putin on itsekin sanonut.”
Pelotteen rapautuminen näkyy hänen mukaansa nyt jatkuvana lännen haastamisena ilmatilaloukkauksilla, drooneilla ja muilla provokaatioilla.
Hodgesin pitkä ura Yhdysvaltojen armeijassa huipentui Yhdysvaltain armeijan Euroopan-joukkojen komentajana marraskuusta 2014 joulukuuhun 2017. Sota Ukrainassa oli tuolloin jo täydessä käynnissä, ja Venäjän joukot taistelivat ukrainalaisia vastaan Itä-Ukrainan Donbasissa.
Venäjän ja Euroopan suhteet olivat muuttuneet peruuttamattomasti, vaikka moni ei vielä nähnyt sitä tai halunnut nähdä sitä. Hodgesille se oli eturivin paikka tarkastella Venäjän ja Euroopan turvallisuuspoliittisen tilanteen kehittymistä ja sotilaallisen pelotteen epäonnistumista.
Pelotteen katoamisen juuret johtavat Georgian sotaan vuonna 2008. Silloin länsi ei Hodgesin mukaan tehnyt mitään naapurimaahansa hyökänneen Venäjän rankaisemiseksi. Sama toistui vuonna 2014, kun Venäjä valtasi Krimin ja aloitti sodan Itä-Ukrainassa.
Syitä on Hodgesin mukaan listaksi asti. Länsi ei reagoinut kemiallisten aseiden käyttöön Syyriassa ja hylkäsi liittolaisensa Afganistanissa. Samalla Saksa rakenteli kaasuputkia Venäjälle taloudellisen yhteistyön toivossa.
Euroopan olisi tuolloin pitänyt pitää kiinni asettamistaan rajoista, rangaista Venäjää ja vahvistaa omaa puolustustaan. Sitä ei kuitenkaan tapahtunut.
”On helppo nähdä, miksi venäläiset päättivät lopettaa sen, minkä he aloittivat vuonna 2014”, Hodges sanoo HS:lle.
Kenraali Ben Hodges, Yhdysvaltain armeijan entinen Euroopan-joukkojen komentaja, vieraili Nordic Business Forumissa. Kuva: Matti Pietola / HS
Vaikka Natossa puhutaan nyt avoimesti Venäjän uhasta, ei tilanne ole kaikilta osin parempi kuin ennen Venäjän täysimittaista hyökkäystä Ukrainaan. Yhdysvaltain nykyisen presidentin Donald Trumpin ulkopoliittinen linja ei saa kiitosta Hodgesilta.
”Se on vaarallista. Se on halkeama, jota venäläiset yrittävät hyödyntää”, hän sanoo.
Valtaosa Yhdysvaltain kongressista kannattaa Euroopan tukemista, mutta Trumpin hallinnon turvallisuuspolitiikan keskiössä näyttävät olevan Euroopan tai Kiinan sijaan Yhdysvaltain omat rajat.
Euroopassa täytyy siis varautua siihen mahdollisuuteen, että Yhdysvaltojen läsnäolo maanosassa vähenee tulevaisuudessa.
Hodgesin mukaan Yhdysvaltojen varsinaiset maavoimat Euroopassa ovat pienet, vain noin 90 000 sotilasta, ja Eurooppa pystyisi helposti korvaamaan Yhdysvaltojen prikaatit ja panssarivaunut. Ilmavoimien hävittäjätkään eivät Euroopasta ole heti loppumassa.
Suurempi haaste olisi hänen mukaansa Yhdysvaltojen tiedustelun ja logistiikan menettäminen.
Osa Euroopan maista on kuitenkin hankkimassa juuri niitä tiedustelukyvykkyyksiä, joita Yhdysvalloilta jo löytyy. Esimerkiksi Suomi on hankkimassa ensimmäisiä omia satelliittejaan puolustuskäyttöön.
Logistiikan puolella Eurooppa on monin tavoin riippuvainen Yhdysvaltojen suurista kuljetuslentokoneista. Ilman niitä eurooppalaiset joukot eivät juuri liiku Euroopan ulkopuolelle. Esimerkiksi Irakissa ja Afganistanissa liittouman joukot olivat riippuvaisia Yhdysvaltojen kuljetuskapasiteetista.
Yhdysvaltojen massiivisen logistiikkajärjestelmän Euroopassa olevat esikunnat, huoltokeskukset ja olemassa olevat sopimukset on myös vaikea korvata suorilta käsin.
”Liittouman pitäisi ajatella nykyistä laajemmin”, Hodges pohtii.
Tiedustelu ja vahvempi logistiikka eivät kuitenkaan riitä, mikäli Nato tosiaan tahtoo rakentaa uudestaan sellaisen pelotteen, jota Venäjä kunnioittaa.
Liittouman pitäisi vastata päättäväisesti Venäjän provokaatioihin, kuten ilmatilaloukkauksiin. Hodgesin mielestä esimerkiksi liittouman maiden ilmatilassa lentävät droonit pitäisi ampua alas, vaikka niiden alkuperästä ei olisikaan varmuutta.
”Kaikki tietävät, että et voi lennätellä omaa pientä drooniasi Kööpenhaminan lentokentän ympärillä”, hän tuhahtaa.
Hodgesin mielestä Naton pitäisi myös ampua alas sen ilmatilaa loukkaavat venäläishävittäjät. Kenraali myöntää, että se olisi poliittisesti vaikeampi päätös, mutta hän ei pitäisi sitä eskalaationa.
”Reagoimme ja yritämme estää Venäjän eskalaation kansalaisiamme vastaan”.
Hänen mukaansa pelotetta voidaan kuitenkin rakentaa muillakin tavoilla. Länsimaat ja Nato voisivat esimerkiksi päättää pysäyttää Venäjän varjolaivaston alukset, jotka vievät öljyä Venäjältä sen ostajille.
Lisäksi Länsi voisi lisätä pakotteita ja pitää tiukemmin kiinni Venäjälle jo asetetuista pakotteista. Tällä hetkellä Venäjälle vuotaa pakotteista huolimatta länsimaita teknologiaa.
Tärkeintä Hodgesin mukaan pelotteen palauttamisen kannalta olisi kuitenkin se, että Nato uskaltaisi ylläpitää Venäjälle asetettuja rajoja myös sotilaallisin keinoin.
”Pelote on ollut Naton salainen ase vuodesta 1949 lähtien. Se perustuu kykyyn voittaa potentiaalinen vastustaja ja haluun näyttää, että sitä kykyä ollaan valmiita käyttämään”, Hodges sanoo.
”Suurin riski eskalaatioon tulee siitä, että emme tee mitään”.