– Olen paranoidi optimisti, mutta tilanne on toki hyvin erilainen kuin 1990-luvulla ja 2000-luvun alkupuolella, jolloin tuntui siltä, että maailma on menossa monella tavoin positiiviseen ja demokraattiseen suuntaan, aloittaa tietoturvayhtiö F-Securen perustaja ja talousvaikuttaja Risto Siilasmaa Verkkouutisten haastattelussa pohdinnan kysymykseen, onko hän optimisti seuratessaan nykyistä globaalia toimintaympäristöä, jota varjostaa epävarmuus, protektionismin paluu sekä neljättä vuotta jatkuva sota Euroopassa.

Siilasmaa viittaa kylmän sodan päättymiseen sekä teknologian avaamiin uusiin mahdollisuuksiin, jotka siivittivät yleistä kehitystä aivan viime vuosiin asti.

– Monella tavoin mentiin vähän liian pitkälle ja sitten tuli vastareaktio. Kysymys kuuluu: kuinka pitkään tämän syklin vaihe kestää. Ja tietenkin täytyy toivoa, että se ei kestäisi kovin pitkään, hän jatkaa.

Onko vastasyklin voimakkuus ja nopeus yllättänyt?

– En minä ainakaan osannut ennustaa, että näin kävisi. En osannut ennustaa Donald Trumpin voittoa ensimmäisellä kerralla. Toisella kerralla se mahdollisuus oli kohtuullisen suuri, jolloin siihen oli pakko varautua. Ukrainan sota ja Venäjän valtapyrkimykset ovat sen sijaan olleet pitkään nähtävillä samoin Kiinan haasteet globaalissa kaupassa ja Kiinan hegemoniapyrkimykset, Siilasmaa kertoo.

– Yhdysvaltain hallinnon vihreän energiasuuntauksen vastaisuutta ei osattu myöskään täysin ennustaa ja sitä, kuinka paljon se vaikuttaa maailmanlaajuisesti. Ilmaston lämpeneminen on kuitenkin tällä hetkellä ihmiskunnan suurin uhka, hän jatkaa.

Siilasmaa esiintyi torstaina Helsingissä järjestetyssä Nordic Business Forum -tapahtumassa. Hänet muistetaan muun muassa vuonna 2018 julkaistusta Paranoidi optimisti -kirjasta, jossa Siilasmaa avaa teknologiayhtiö Nokian tilannetta vuodesta 2008 alkaen, jolloin Siilasmaa liittyi yhtiön hallitukseen. Nokian hallitusta hän johti vuosina 2012-2020.

Optimisminsa taustoja hän avaa seuraavalla logiikalla:

– On helpointa olla optimisti silloin, kun on paneutunut aiheeseen ja varautunut ikäviin vaihtoehtoihin. Silloin tulee sellainen tunne, että kyllä tästä selvitään, tapahtui mitä tapahtui.

Silmien sulkeminen faktoilta ja toiveissa eläminen on puolestaan huono peruste olla optimistinen.

Yritysjohtajan näkökulmasta Siilasmaan johtoajatus on analyyttinen suunnitelmallisuus, jolla yritys pystyy hänen mukaansa navigoimaan haastavissakin tilanteissa ja tekemään suunnitelmia, miten yrityksen on varauduttava ja toimittava muuttuneessa toimintaympäristössä selviytyäkseen ja menestyäkseen.

Kiinaa ei pidä aliarvioida

Teknologian ja tekoälyn saralla globaali kilpailu on viime aikoina edennyt Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen kaksintaistelun suuntaan.

– Kiinaa on helppo aliarvioida. Oma kokemukseni on se, että Kiina on kerta toisensa jälkeen yllättänyt. On asioita, jotka ovat tuntuneet Kiinalle mahdottomilta toteuttaa, mutta kymmenen vuoden päästä he ovatkin siinä maailman parhaita, Siilasmaa muistuttaa.

– Voi olla, että puolijohteissa menee vähän pidempään ennen kuin Kiina saa saman suorituskyvyn, joka parhailla länsiyrityksillä on mutta veikkaan että näin tulee käymään. Kiina on aika vääjäämätön kone: kun he päättävät jotakin tehdä, niin se usein toteutuu, hän jatkaa.

Teknologian hurja arvonluonti

Siilasmaa muistuttaa, että Yhdysvallat on edelleen maailman suurin sotilas- ja teknologiamahti. Teknologiasektorin arvonluonnista talousvaikuttajalla on kuvaava esimerkki.

– Teknologiaosakkeiden arvo on maailmanlaajuisesti kasvanut vuodesta 2015 alkaen 510 prosenttia. Samaan aikaan, kun kaikkien muiden toimialojen listattujen yhtiöiden markkina-arvo on kasvanut 60 prosenttia. Teknologiaosakkeet ovat kasvaneet siis melkein kymmenkertaista vauhtia, Siilasmaa havainnollistaa.

– Luvut alkavat olla niin isoja, että jos tämä sama eksponentiaalinen kehitys jatkuisi, se tarkoittaisi, että seuraavan kymmenen vuoden aikana syntyisi 290 triljoonaa euroa uutta arvoa. Se on niin suuri luku, että sillä voisi nykyrahalla ostaa kaikki maailman rakennukset ja maat. Luku on jo niin tähtitieteellinen, että on käytännössä varmaankin mahdotonta, että teknologiayhtiöt tuottaisivat sellaista arvoa, mutta se kuvaa kuitenkin teknologian arvonluonnin merkitystä.

Teknologia vaikuttaa kaikkialle: politiikkaan, ihmisten elämään, kansakuntien vaurastumiseen, sodankäyntiin ja turvallisuuteen.

Onko tekoälyosakkeissa kupla?

Monet tekoälyä tarjoavat yhtiöt ovat olleet viime vuosina pörssiraketteja. Onko teknologia- ja tekoälyosakkeissa Siilasmaan mielestä samanlaisia kuplan piirteitä kuin 2000-luvun alun IT-kuplassa nähtiin?

– On ihan selvästikin, mutta se ei silti tarkoita sitä, etteikö tekoäly-yhtiöiden arvo voisi olla kymmenen vuoden kuluttua merkittävästi korkeampi kuin se on nyt. Siinä voi olla jonkinlainen ilmat pois kuplasta -vaihe, mutta historiallisesti siitä on noustu. Ei varmaan löydy kuin ihan muutamia teknologiayhtiöitä, joiden arvo oli 2000-luvun alun kuplassa korkeampi, kuin se on tällä hetkellä, hän muistuttaa.

Siilasmaan mukaan nykyisiin suuriin tekoälyjätteihin sisään ladattujen arvolupausten realisoituminen vaatii, että yritykset oppivat kauttaaltaan soveltamaan tekoälyä.

– Siinä on paljon oppimista, koska tekoälyn täysimittainen käyttö edellyttää nykyprosessien uudelleensuunnittelua, ja se on monella tavoin vaikeaa. Kaikissa isommissa yrityksissä on paljon organisatorista kitkaa, pelkoa ja vastustusta. Mieluummin tehostetaan nykyprosesseja sen sijaan, että mietittäisiin puhtaalta pöydältä asioita, hän muistuttaa.

Siilasmaa ottaa havainnolliseksi esimerkiksi juristin työn, jossa osa raskaasta työstä olisi mahdollista automatisoida tekoälyä hyödyntäen.

– Totta kai siinä edelleenkin tarvitaan ihmistä, mutta voi olla, että yksi tekoälyasiantuntijana toimiva lakiasiantoimiston juristi hoitaa kymmenen normaalin juristin työn ja on sitä kautta täysin ylivoimainen kilpailukyvyssä: hinnoittelussa tai kannattavuudessa. Tämä sama tulee pätemään moneen muuhunkin alaan, hän havainnollistaa.

Kilpailu pakottaa yritykset ja ennen pitkää myös kansakunnat hyödyntämään tekoälyä.

Omistajien katsottava peiliin

Sijoittajakonkarit ja elinkeinoelämän johto ovat hämmästelleet viime aikoina julkisuudessa, että suomalaisilta yrityksiltä puuttuu kunnianhimoa ja menestymisen nälkää. Mitä Siilasmaa ajattelee tästä?

– Kyllähän sitä jossakin määrin on nähtävillä, että tyydytään nykyiseen tilanteeseen ja ollaan varovaisia. Startup-kentässä rohkeutta kyllä piisaa ja isoja visioita löytyy, hän kertoo itselleen tutusta kentästä.

Siilasmaa kääntäisi katseet omistajien suuntaan. Hän muistuttaa, että suomalaisten isojen pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien ylimmän johdon kannustimissa kasvu tulee vasta kolmantena kannattavuuden ja ESG:n (ympäristö, yhteiskuntavastuu, hallintotapa) jälkeen.

– Omistajien pitää katsoa peiliin. Tämä ei ole johdon vika, vaan se on omistajien ja sitä kautta sitten (yhtiöiden) hallitusten vika. Omistajat valitsevat hallituksen. Ruotsissa arvoa on luotu nimenomaan kasvun kautta. Usein kannattavuus paranee kasvun kautta. Kasvu on se ykkönen.

Kasvua tuotekehityksestä

Suomen taloudessa ei ole ollut reaalista kasvua 17 vuoteen. Väestö ikääntyy, syntyvyys on laskenut reilusti ja julkisessa taloudessa on kroonistunut velkaongelma. Mitä Siilasmaa ajattelee tästä?

– Julkinen keskustelu on kyllä ajoittain aika masentavaa: keskinäistä kinastelua poliitikkojen ja puolueiden välillä, jossa keskitytään enemmänkin kanssakeskustelijoiden kampittamiseen kuin aidosti pyritään löytämään yhteistä linjaa ja Suomen etua, hän aloittaa.

– Todennäköisesti, kun tilanne muuttuu niin vaikeaksi, että ei enää kauheasti vaihtoehtoja ole, niin sitten vasta lähdetään tekemään isompia muutoksia. Mielestäni Suomessa pitäisi edelleenkin hakea kasvua tuotekehityksen ja korkean koulutustason kautta. Teknologian arvonluonti on yksi iso megatrendi, joten kysymys kuuluu, miten Suomi voisi saada omaa kokoaan isomman siivun siitä, hän pohtii.

Siilasmaa muistuttaa, että kokoaan isompi siivu tarkoittaa automaattisesti sitä, että kasvu on nopeampaa kuin muualla.

– On mahdollista, että saamme esimerkiksi sata uutta 100 miljoonaa euroa liikevaihtoa pyörittävää yhtiötä, joiden arvo olisi kymmenen kertaa suurempi kuin yhdellä 10 miljardin yhtiöllä. Jos näistä yrityksistä osa myydään tai listataan, Suomeen tulee pääomaa, joka pyörittää taloutta läpi suomalaisen yhteiskunnan ja lisää verotuloja, hän havainnollistaa.

Syntyykö uutta Nokiaa?

Poimintoja videosisällöistämme

Siilasmaa toimi pitkään Nokian hallituksen puheenjohtajana yhtiön murrosvuosina. Hänelle on siis esitettävä usein kuultu kysymys: voiko Suomeen syntyä uutta Nokiaa?

– Nokian markkina-arvo oli suurimmillaan noin 250 miljardia euroa. Nyt se on ollut 25 miljardia aika pitkään. Vaikeaa nähdä, että meillä ihan siihen 250 miljardiin kovin nopeasti mikään yhtiö pääsisi, Siilasmaa aloittaa.

Hän muistuttaa, että suomalaisena yhtiönä Nokia oli liian suuri Suomeen ja aiheutti myös negatiivisia sivuvaikutuksia.

– Jos yksi yhtiö vastaa 25 prosentista koko Suomen tuotekehityspanoksista, hyvin suuresta osasta koko maan vientiä, ja sen osuus oli parhaimmillaan noin kolme prosenttiyksikköä BKT:sta, niin se ei ole enää kovin optimaalinen rakenne, hän muistuttaa.

Arvonluonnin mahdollisuuksia silti löytyy. Yhdeksi esimerkiksi Siilasmaa nostaa kvanttitietokoneita valmistavan IQM:n.

– Jos kvanttimullistus etenee, se voi viiden vuoden kuluttua olla hyvinkin arvokas yhtiö. (Älysormuksista tunnettu) Ouran arvon on uutisoitu olevan jo lähes 10 miljardia euroa. Tämän kokoluokan esimerkkejä kuitenkin alkaa löytyä, ja niistä varmasti tulee öljyä talouden rattaisiin laajemminkin. Mutta parempi olisi saada sata sadan miljoonan yhtiötä kuin se yksi 10 miljardin yhtiö, Siilasmaa korostaa.