Verotus|Hallituksen esityksessä kaivosmineraaliveron korotuksesta leikattiin merkittävästi kaivoskuntien saamaa osuutta veron tuotosta.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Hallitus muutti kaivosmineraaliveron korotuksesta kertyvien tuottojen jakoa kuntien ja valtion välillä.
Uuden esityksen mukaan valtio saa 80 prosenttia ja kunnat 20 prosenttia verotuotoista aiemman 40–60 -jaon sijaan.
Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen on erittäin pettynyt päätökseen ja pitää sitä lupauksen pettämisenä.
Hallitus arvioi kuntien verotulojen pysyvän silti euromääräisesti vuoden 2025 tasolla.
Petteri Orpon (kok) hallitus jätti torstaina esityksen kaivosmineraaliveron korotuksesta. Esitys on pettymys monelle kaivoskunnalle, sillä veronkorotuksesta kertyneet lisäeurot eivät menekään kunnille.
Sen sijaan valtio ottaa korotuksesta kertyneet tuotot itselleen.
”Olen erittäin pettynyt”, toteaa Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen hallituksen esityksestä.
”Valtio petti sen, mitä oli luvannut.”
Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen yllättyi hallituksen mineraalilakipäätöksestä.
Hallituksen esitys kaivosmineraaliveron muutoksista oli kesällä lausuntokierroksella. Esitysluonnoksessa todettiin, että korotusten tuotto jakautuisi veronsaajille samaan tapaan kuin ennenkin eli kaivosten sijaintikunnat saisivat 60 prosenttia ja valtio 40 prosenttia veron tuotosta.
Hallituksen torstaisessa lakiesityksessä tuota jakosuhdetta on kuitenkin muutettu. Esityksen mukaan valtio saa korotusten jälkeen 80 prosenttia ja kaivosten sijaintikunnat 20 prosenttia kaivosmineraaliveron tuotosta eli selvästi pienemmän osuuden kuin nykyään.
Vaikka jakosuhde muuttuu kunnille heikommaksi, hallitus arvioi tiedotteessaan, että kaivoskuntien kokonaisuudessaan saamat kaivosmineraaliverotulot pysyvät korotusten jälkeen euromääräisesti suurin piirtein vuoden 2025 tasolla.
Suurimmat kaivoskunnat ovat Sotkamo, Sodankylä, Keminmaa ja Kittilä.
Jos kaivoskunnat olisivat saaneet alkuperäisen esityksen jakosuhteen mukaisesti osuutensa veron korotetusta tuotosta, se olisi ollut niille jättipotti. Kaivoskunnat olisivat voineet laskea merkittävästi kunnallisveroprosenttejaan ja mahdollisesti painaa ne jopa nollaan.
Sodankylän kunnanjohtaja Jari Rantapelkonen ihmettelee hallituksen päätöstä muuttaa jakosuhdetta valtiolle näin suotuisaksi.
”Kaivosmineraalivero on luonteeltaan haittavero. Mitä haittaa tästä on valtiolle”, hän ihmettelee.
Tällä Rantapelkonen tarkoittaa sitä, että kaivosmineraaliveron tarkoitus oli lisätä kaivoksen hyväksyttävyyttä paikallisten asukkaiden mielissä. Kunnan asukkaat olisivat saaneet korvausta esimerkiksi kaivoksen aiheuttamista ympäristöhaitoista, melusta ja pölystä.
”Hallituksen toiminta on oikeustajuni vastaista”, Rantapelkonen sanoo.
Hän ihmettelee myös lain säätämisprosessia. Sodankylä antoi muiden kaivoskuntien kanssa kesällä lausunnon hallituksen lakiesitykseen. Koska siinä ei puhuttu mitään jakosuhteen muuttamisesta, kuntien lausunto oli Rantapelkosen mukaan ihan toisenlainen kuin se olisi muuten ollut.
”Mielestäni on käsittämätöntä se tapa, jolla valtio on tätä hoitanut. Se määrää, eikä kuuntele kuntia. Puhutaan kuntalaisten osallisuudesta ja tässä on tulos”, Rantapelkonen sanoo.
Hallituksen esityksen mukaan metallisten kaivosmineraalien veroa nostetaan 0,6 prosentista 2,5 prosenttiin kaivosmineraalin verotusarvosta. Muiden kaivosmineraalien vero nousee 0,20 eurosta 0,60 euroon tonnilta nostettua malmia.
Tämä tarkoittaa sitä, että metallisten kaivosmineraalien vero eli niin sanottu arvorojalti määräytyy arvoperusteisesti ja muiden kaivosmineraalien vero eli niin sanottu määrärojalti määräperusteisesti.