Huvittava kömmähdys kertoo toisaalta vakavasta vaarasta.
Huijauspuhelut ovat yleisiä ja tulevat lukuisista maista. Kuuntele Merja Mähkän saama puhelu.
Rikolliset kierrättävät ahkerasti samoja viestipohjia eri yritysten nimissä huijausyrityksissään. Huijareille sattuu myös virheitä, Suomen Telemarkkinointiliitto ry kertoo.
OmaKannan nimissä lähetetyt viestit ovat olleet viime aikoina erityisen yleisiä. Niissä saatetaan ilmoittaa hyvityksistä tai tärkeistä viesteistä ja ohjata käyttäjä linkin kautta kirjautumaan väärennettyyn palveluun.
Yhdessä tapauksessa viestin loppuun jäi näkyviin maininta “© Veikkaus 2025”, mikä paljastaa viestin olevan kierrätetty muista huijauksista. Nimi vain unohtui vaihtaa.
Virhe jää helposti huomaamatta. Lisäksi puhelimessa ei oletuksena näy lähettäjän sähköpostiosoite (oikealla). Kuva: Suomen Telemarkkinointiliitto ry
Tiedot huijauksista perustuvat liiton kehittämän Kilpi-sovelluksen tietokantaan.
– Kilpi-sovellukseen ilmoitetuista huijauksista näkee selvästi, että huijarit hyödyntävät samoja sisältöjä eri yritysten ja viranomaisten nimissä. Joskus huolimattomuus, kuten tämä unohtunut väärä copyright-merkintä, paljastaa huijauksen, Suomen Telemarkkinointiliiton perustaja Arto Isokoski sanoo tiedotteessa.
Muita vinkkejä viestin valheellisuudesta ovat esimerkiksi kehotus linkin painamiseen ja lähettäjän perin outo sähköpostiosoite. Tosin puhelimessa lähettäjän osoite voi jäädä piiloon ja senkin voi väärentää näyttämään oikealta.
Myös Suomi.fi-palvelun nimissä liikkuu runsaasti tietojenkalastelua. Pankkien, kuten Nordean, OP:n, S-Pankin ja Danske Bankin, nimissä huijarit houkuttelevat asiakkaita esimerkiksi kehotuksilla allekirjoittaa digitaalisia asiakirjoja.
Lisäksi liikkeellä on virustorjuntahuijauksia, joissa käyttäjää varoitetaan vanhentuneesta ohjelmistosta ja ohjataan maksamaan uusimisesta rikollisten sivustolla.
Isokoski kehottaa ihmisiä pysymään valppaina ja tarkistamaan yhteydenottojen aitouden ennen niihin reagoimista.
Myös huijauspuhelut jatkuvat. Kilpi-sovelluksen käyttäjät ovat raportoineet kasvavissa määrin huijauspuheluita erityisesti Saksasta (+49) ja Puolasta (+48).
Lisäksi soittoja tulee runsaasti Ruotsista (+46), Britanniasta (+44), Tanskasta (+45), Virosta (+372), Kyprokselta (+357), Maltalta (+356), Kanadasta (+1), Nigeriasta (+234), Cookinsaarilta (+682), Norjasta (+47), Latviasta (+371) ja Tunisiasta (+216).
Lue lisää: Huijaussoittojen vyöry Suomeen – näin petossarja toimii
Etenkin Maltan (+356) numerot voivat hämätä suomalaisia, sillä suuntanumero muistuttaa kotimaisia (+358) numeroita. Uutena tuttavuutena ovat Cookinsaarilta (+682) soitettavat huijauspuhelut.
Kilpi-sovellukseen raportoidaan jatkuvasti myös muuta ei-toivottua viestintää, kuten aikuisviihdeviestit sekä lainatarjoukset puhelimitse. Myös kasinotarjouksia lähetetään suomalaisille runsaasti.
IS:n kokoamia ohjeita verkkohuijauksia vastaan
-
Älä mene verkkopalveluun hakukoneen tai vaikkapa sähköpostiin tai tekstiviestinä tulleen verkkolinkin kautta.
-
Etsi sähköposteista tai tekstiviesteistä epäilyttäviä yksityiskohtia, kuten väärin kirjoitettuja verkkotunnuksia, kirjoitusvirheitä, vääriä päivämääriä ja muita virheellisiä tietoja. Hyvä suomi taikka oikeat tiedot eivät silti takaa viestin aitoutta.
-
Kirjoita osoite itse selaimen osoiteriville ja huolehdi, että siinä ei ole kirjoitusvirheitä. Tallenna osoite selaimen kirjanmerkkeihin. Näin vältyt naputtelemasta sitä seuraavalla kerralla.
-
Jos sijoitus- tai lainatarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, on parasta olla tarttumatta siihen.
-
Kiireen tuntua tarjouksissa kannattaa varoa ja jättää tarjous väliin.
-
Jos mahdollista, käytä virallista mobiilisovellusta selaimessa toimivan verkkopalvelun sijaan. Esimerkiksi pankeilla ja Suomi.fi-palvelulla on tällaiset.
-
Käytä tunnistautumiseen mobiilivarmennetta verkkopankkitunnusten sijaan. Mobiilivarmenne on paikoin maksullinen palvelu.
-
Käytä kirjautumiseen kaksivaiheista tunnistautumista pelkän salasanan sijaan. Tai harkitse avainkoodien käyttöä.
-
Pidä tunnukset omana tietonasi, äläkä syötä niitä sivustolle, jonka aitoudesta et voi varmistua.
-
Älä avaa pankin tai muun tahon nimissä lähetettyjä liitteitä, vaan varmista niiden aitous soittamalla nimetyn tahon asiakaspalveluun.
-
Jos jokin yllättävä taho pyytää sinua asentamaan laitteellesi ohjelman, älä tee niin. Käytä vain mobiililaitteesi virallista sovelluskauppaa.
-
Älä vahvista tapahtumia, joita et tunnista ja tiedä tekeväsi juuri sillä hetkellä. Lue vahvistuspyynnöt aina huolella ja kiinnitä huomiota etenkin siirrettävään rahasummaan – jos jokin ei täsmää, älä vahvista mitään.
-
Älä lähetä kuvia henkilöllisyysasiakirjoistasi tuntemattomalle.
-
Jos olet myymässä jotain, varmista maksun saapuminen tilille ennen tuotteen luovutusta. Toinen tapa on käyttää perinteistä käteistä.
-
Jos epäilet verkkopankkitunnustesi joutuneen vääriin käsiin, sulje tunnukset viipymättä soittamalla pankkiin. Tee rikosilmoitus poliisille vasta sen jälkeen. Tällä tavalla maksimoit mahdollisuutesi saada rahasi takaisin.
-
Petoksen uhriksi joutumista ei pidä hävetä ja salailla, vaan asiasta on tehtävä aina rikosilmoitus.
-
Varoita tuttujasi huijauksesta, vaikka et itse olisi joutunut uhriksi. Jos olet, on nimissäsi saatettu lähettää huijausviestejä esimerkiksi sähköpostistasi löytyville kontakteille.