Turvallisuus|Asiantuntijat vastaavat HS:n lukijoiden kysymyksiin turvallisuustilanteesta.
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki arvioi, että Nato-maista ensimmäinen apu Suomelle tulisi Ruotsista ja Norjasta.
Yhdysvaltojen tuki Suomelle ei välttämättä tarkoittaisi suurta määrää maajoukkoja, vaan se voisi olla esimerkiksi aseita ja tiedustelutietoa.
Asiantuntijoiden mukaan Venäjän ja Naton välisen sodan syttyminen lähivuosina on epätodennäköistä mutta ei täysin mahdotonta.
Itä-Suomen puolustaminen ei Maanpuolustuskorkeakoulun mukaan ole kiinni varuskuntien määrästä.
Ovatko Venäjä ja Nato lähempänä sotaa viimeaikaisten ilmatilaloukkausten ja droonihavaintojen jälkeen?
Tässä jutussa vastaamme HS:n lukijoiden kysymyksiin, joita pyysimme aiemmin kuluvalla viikolla.
Ensimmäinen osa julkaistiin torstaina, ja siinä keskityttiin droonisodankäyntiin. Nyt asiantuntijat käsittelevät muun muassa Naton roolia ja itäsuomalaisten huolia.
Jos Venäjä hyökkäisi Suomeen, tulisivatko Nato-maat todella apuun? Jos Baltiaan hyökättäisiin Venäjältä, pitäisikö Suomen hyökätä Venäjän joukkoja vastaan?
Ulkopoliittisen instituutin tutkija Joel Linnainmäki arvioi, että ensimmäinen vaste tulisi lähimaista, eli Ruotsista ja Norjasta. Myös Iso-Britannia on ollut aktiivinen Pohjois-Euroopassa.
Yhdysvaltojen vaste riippuisi Suomen tarpeista ja siitä, miten Yhdysvaltojen resursseja olisi sidottuna muualla.Linnainmaan mukaan Yhdysvaltojen tuki ei välttämättä ole sitä, että ”tänne tulee satatuhatta yhdysvaltalaista sotilasta”.
Pohjoismaiden ilmavoimat ovat riippuvaisia yhdysvaltalaisista ammuksista ja tiedustelutiedosta.
”Tuki voi tulla myös tätä kautta.”
Jos Baltiaan hyökättäisiin Venäjältä, se näkyisi Suomen rajoilla todennäköisesti etukäteen. Suomi joutuisi joka tapauksessa vastaamaan ja varautumaan.
Naton viides artikla ei velvoita tiettyyn apuun. Siinä todetaan, että liittokunnan maat auttavat hyökkäyksen kohteeksi joutunutta ryhtymällä ”tarpeelliseksi katsomiinsa toimiin, mukaan lukien aseellisen voiman käyttö.”
Onko mahdollista, että Nato-maa ampuisi alas venäläiskoneen, ja että siitä seuraisi Naton ja Venäjän sota?
”On se mahdollista, mutta se on hyvin epätodennäköistä”, Linnainmäki sanoo.
On ajateltavissa, että Naton ilmatilaan tulevia venäläiskoneita saattamaan menevät Naton hävittäjät joutuisivat hyökkäyksen kohteeksi tai toteaisivat, että uhkaan pitää vastata.
Tutkijat eivät pidä yksittäisen tapauksen aiheuttamaa kierrettä todennäköisimpänä alkuna Venäjän ja Naton laajalle konfliktille.
Sen sijaan, jos Yhdysvallat joutuisi keskittämään voimansa esimerkiksi Taiwaniin, voisi se tarjota Venäjälle mahdollisuuden hyväksikäyttää Naton hetkittäistä heikkoutta ja puskea vaikkapa Baltiaan, Linnainmäki sanoo.
Hakeeko Venäjä provosoinneillaan Mainilan laukausten kaltaista tilannetta?
Linnainmäki uskoo, että ei ainakaan tässä vaiheessa. Venäjällä on tarvittaessa kyky lavastaa kaikenlaisia tilanteita, jos he tarvitsevat tekosyyn operaatiolle. Venäjällä ei kuitenkaan ole halua laajamittaiseen konfliktiin Naton kanssa, koska se haluaa pitää Naton Ukrainan konfliktin ulkopuolella.
Kuinka todennäköistä on, että Venäjän ja Naton jäsenmaan välillä syttyy sota lähivuosina?
”En pidä sitä todennäköisenä, mutta ei se myöskään ole mahdotonta, mikä itsessään kertoo jo aika paljon. Muutama vuosi sitten se olisi ollut pitkälti mahdoton ajatus”, sanoo Linnainmäki.
Onko pelonlietsontaa jo liikaa, kun emme oikeasti ole sodassa?
Sotatieteiden dosentti Ilmari Käihkö pitää turhan pelon lietsomista vahingollisena. Sodaksi ei pitäisi nimittää tapahtumia, joihin ei liity väkivaltaa, Käihkö sanoo: ilmatilaloukkaus on yhä ilmatilaloukkaus, ei enempää.
Jos kaikkea nimitetään sodaksi, se rajaa Käihkön mukaan reagoimisen vaihtoehtoja pois. Silloin on vastattavakin vain sodan keinoilla.
”Se ei palvele hyvää päätöksentekoa.”
Olen työtön. Miten voisin auttaa puolustusvoimia varautumaan kriiseihin? Opiskelen jo MPK:n kursseja, kuntoilen ja käyn reserviläisammunnoissa.
”Teet jo paljon kokonaismaanpuolustuksen eteen. Sotilaallisten taitojen lisäksi siviiliosaamisella on merkittävä lisäarvo. Nämä tiedot on hyvä välittää omalle aluetoimistolle, jotta niitä voidaan hyödyntää Puolustusvoimien tarpeiden mukaisesti”, vastaa Puolustusvoimat sähköpostissaan.
Maanpuolustuskoulutus MPK:n koulutuspäällikkö Satu Virtanen vinkkaa, että MPK pitää yllä rekisteriä, jonka kautta voidaan kutsua vapaaehtoistöihin muonitukseen ja huollon tehtäviin puolustusvoimien kumppaniyrityksiin. Helsingissä voi esimerkiksi päästä vapaaehtoiseksi kalliosuojiin.
Voisiko Suomen peliyhteisö olla keskeinen tuki droonipuolustuksessa?
Kyllä. Puolustusvoimista kerrotaan, että pelialan osaamista hyödynnetään jo nyt varusmieskoulutuksessa. Myös siviileille on olemassa asiantuntijatehtäviä, joissa pelialan osaamista voi hyödyntää.
Kuinka kauan Suomen puolustukselta menee, jos tankit vyöryvät Kaakkois-Suomeen?
Tähän ja kahteen seuraavaan kysymykseen vastaa sähköpostitse strategian pääopettaja, everstiluutnantti Christian Perheentupa Maanpuolustuskorkeakoulusta. Vastauksia on tiivistetty.
”Puolustusvoimat suorittaa Suomen alueellisen koskemattomuuden valvontaa ympäri vuorokauden. Puolustusvoimilla on kyky aloittaa tarvittavat toimenpiteet välittömästi uhan havaittuaan”, Perheentupa kirjoittaa.
Miten Pohjois-Karjalaa puolustetaan, kun ainoa varuskunta lopetettiin?
”Varuskuntien rooli on etupäässä koulutuksellinen. Puolustusvoimilla on suunnitelmat koko Suomen puolustamiseksi”, Perheentupa kirjoittaa.
Kykenisikö Venäjä niin halutessaan sulkemaan Suomelta pääsyn Itämerelle?
”Naton läsnäolo ja toimintamahdollisuudet Itämerellä ovat lisääntyneet merkittävästi, eikä esitetyn kaltainen skenaario ole todennäköinen, eikä helposti toteutettavissa. Venäjällä on halutessaan kyky vaikeuttaa Itämeren käyttöä merkittävästikin, mutta sen omakin talous on vahvasti riippuvainen Itämeren käytettävyydestä”, Perheentupa sanoo.