Juttu tiivistettynä
- Kuparivarkaudet jatkuvat Aalto-yliopiston kampuksella Espoossa, erityisesti Alvar Aallon suunnittelemissa rakennuksissa.
- Varkaat ovat irrottaneet metrikaupalla kuparipeltiä ja anastaneet kupariosia opastekylteistä.
- Tänä vuonna varkauksista on aiheutunut noin 15 000 euron taloudelliset vahingot.
- Aalto-yliopisto on pohtinut kuparin korvaamista muilla materiaaleilla, mutta Museovirasto vastustaa muutoksia rakennusten alkuperäisiin materiaaleihin.
Tämä on tekoälyn avulla tuotettu, toimittajan tarkistama tiivistelmä.
Kuparivarkaudet jatkuvat Aalto-yliopiston kampuksella Espoon Otaniemessä.
Rikollisten jäljet ovat paikoin rujoa katsottavaa. Varkaat ovat iskeneet usein Suomen tunnetuimman arkkitehdin Alvar Aallon suunnittelemiin punatiilisiin arvorakennuksiin. Niissä on käytetty runsaasti kuparia ikkunoiden ja ovien pielissä, kaiteiden päällä, valaisimissa, ilmanvaihtokanavissa sekä katoissa.
Heinä-elokuussa varkaat irrottivat metrikaupalla kuparipeltiä yhden rakennuksen kivijalasta ja sisäänkäynnin edessä olevan istuinryhmän betonikaiteen päältä. Lisäksi kupariosia on viety tänä vuonna Otaniemessä opastekylteistä.
Avaa kuvien katselu
Varkaat ovat irrottaneet kuparilevyt yhden yliopistorakennuksen sisäänkäynnin edessä olevan betonikaiteen päältä useiden metrien matkalta. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle
Varkaudet ovat jatkuneet harmittavan pitkään, sanoo Aalto-yliopistokiinteistöt Oy:n toimitusjohtaja Ville Jokela, joka on ollut kiinteistöjä hallinoivan yhtiön johdossa kuusi vuotta. Tuona aikana varkaat ovat anastaneet kuparia hänen mukaansa joka vuosi.
Kun Yle teki viimeksi Aalto-yliopistoon kohdistuneista kuparivarkauksista juttua vuonna 2022, varkaat olivat vieneet kuparia kampuksen rakennuksista kiinteistöjä hallinnoivan yhtiön karkean arvion mukaan vuosien saatossa jo yli 1 000 kiloa.
Tänä vuonna varkauksista aiheutuneet rahalliset vahingot ovat Jokelan mukaan noin 15 000 euroa.
Jokela kertoo turhautuneena, että edes kameravalvonnan lisääminen ei ole merkittävästi vähentänyt varkauksia. Ainoastaan kampus-elämän vilkastuminen pandemian jälkeen näyttää vaikuttaneen hieman varkauksia vähentävästi.
– Korona-aikana varkauksia oli vielä enemmän, ja hetken luulimme sen jälkeen niiden jo loppuneet, kunnes varkaat valitettavasti palasivat.
Kampuksella opiskelee lähes 20 000 nuorta yliopistossa ja kahdessa lukiossa. Lisäksi Otaniemessä sijaitsee myös tutkimuslaitoksia ja yrityksiä. Alueella liikkuu siis paljon ihmisiä, mikä on osaltaan vaikuttanut siihen, että varkaat eivät käy irrottamassa kuparia enää päiväsaikaan.
Avaa kuvien katselu
Aallon suunnitteleman entisen Teknillisen korkeakoulun päärakennuksen, nykyisen kandidaattikeskuksen, takana olevan amfiteatterin kuparivarkauksia on korjattu vuonna 2021 valmiiksi hapetetulla niin sanotulla vihreällä antiikkikuparilla. Kuva: Ronnie Holmberg / YleYliopistokiinteistöt haluaisi korvata kuparin samannäköisellä materiaalilla
Koska varkaudet eivät näytä loppuvan, Aalto-yliopistokiinteistöt on pohtinut kuparin korvaamista samannäköisellä materiaalilla, joka ei houkuttele varkaita.
– Olemme miettineet, voisiko ruskean kuparin tilalle laittaa esimerkiksi elaksoitua alumiinia, Jokela sanoo.
Toistaiseksi materiaalin vaihtaminen ei ole hänen mukaansa kuitenkaan vielä suunnitelmissa, koska rakennusperinnön arvon säilymistä valvova Museovirasto ei suhtaudu siihen suopeasti. Materiaalin vaihdolla tavoiteltaisiin varkauksien vähentämistä ja rakennusten kunnossa pysymistä.
– Ei ole kivaa, että paikat ovat koko ajan vähän rempallaan ja kiinteistöille voi aiheutua pahimmassa tapauksessa varastelusta esimerkiksi vesivahinkoja, Jokela sanoo.
Kandidaattikeskuksen amfiteatterin uusien kuparien kiinnitystapa poikkeaa merkittävästi alkuperäisestä, jossa ruuvit eivät näy ollenkaan. Jokelan mukaan kiinnitystapaa aiotaan muuttaa alkuperäisen suuntaan. Kuvat: Ronnie Holmberg / Yle (vasen), Ronnie Holmberg / Yle (oikea)
Hänen mukaansa varkaiden kiinnostus kupariin ja muihin metalleihin otetaan nykyään huomioon kampusrakennusten suunnittelussa.
– Uusissa rakennuksissa ei ole käytetty julkisivuissa jalometalleja, joita voitaisiin varastaa, Jokela kertoo.
Museovirasto ei lämpene materiaalin vaihdolle Alvar Aallon rakennuksissa
Museoviraston yliarkkitehti Robin Landsdorff sanoo, että varkauden pelko tai varkauksien vähentäminen on materiaalin vaihdon perusteena riittämätön. Asiantuntijan silmään elaksoitu alumiini ei ole myöskään samannäköinen materiaali. Pikemminkin sitä muistuttava.
– Aalto-yliopistosta ei ole varastettu niin mittavia määriä, että alkuperäisen materiaalin vaihtamisesta olisi ollut tarpeen neuvotella, Landsdorff toteaa.
Avaa kuvien katselu
Varkaiden jäljet näkyvät selvästi muun muassa Kandidaattikeskuksen ikkunanpielissä. Kuva: Ronnie Holmberg / Yle
Hän muistuttaa, että nimenomaan käytetyistä materiaaleista syntyy arvostettu kokonaisuus, jota pidetään hienona Alvar Aallon tuotannossa. Rakennuksessa on teknisen puolen lisäksi myös taiteellinen puoli.
– Kokonaisuutta voi verrata tunnetun maalauksen konservointiin, jossa käytetään alkuperäisiä materiaaleja, ettei autenttisuus ja eheys kärsi.
Yliarkkitehti Landsdorff sanoo, että Museovirasto jatkaa asiasta keskusteluja Aalto-yliopiston kanssa.
Poliisi: Helsingissä kuparivarkaat eivät ole iskeneet Alvar Aallon rakennuksiin
Poliisilaitosten mukaan Uudellamaalla ja pääkaupunkiseudulla tapahtuu vuosittain kymmeniä kuparivarkauksia. Pelkästään Helsingissä kuparivarkauksia tehdään poliisin mukaan noin 30 vuodessa. Kuparia on rikoksissa anastettu yleensä 5 000–10 000 euron arvosta. Rikoksista selviää 20–30 prosenttia, kerrotaan poliisista.
Helsingissä rikolliset eivät ole viime vuosina poliisin mukaan iskeneet Alvar Aallon suunnittelemiin rakennuksiin, joissa on käytetty ajalle tyypillisesti paikoin runsaasti kuparia. Viimeisin tapaus on vuodelta 2012, kun Finlandia-talon ulkokaiteet varastettiin. Kuparivarkaudet painottuvat Uudellamaalla rakennus- ja purkutyömaihin, kerrotaan poliisista. Niiltä viedään pääasiassa erilaisia kuparia sisältäviä kaapeleita.
Tänä vuonna kuparia on varastettu Helsingissä myös muun muassa Hietaniemen hautausmaalla sijainneesta varastosta. Rikolliset veivät sieltä noin 1 000 metriä pitkän kuparikelan. Lisäksi rosvot ovat anastaneet Hakaniemessä sijaitsevasta Lippakioskista kuparisen seinälevyn.