Valtteri Varpela

Oletko sinä pääministeri Petteri Orpon ja ekonomistien etsimä syyllinen Suomen surkeaan tilaan, kysyy Iltalehden päätoimittaja Valtteri Varpela.

Tänään klo 21:13

Petteri Orpo on yrittänyt rohkaista suomalaisia käyttämään rahojaan, mutta jos rahaa jää, se jää monella tilille. Elle Laitila

Suomea piinaa ikävä mysteeri. Yksityiset investoinnit ovat kääntyneet nousuun, julkiset investoinnit jatkavat vahvassa kasvussa, ja ulkomaankauppaa varjostanut tulliuhka on osin helpottanut.

Kuluttajien kannalta iso helpotus on ollut se, että korkotaso on puolittunut parin vuoden takaiselta huipulta ja kuluttajien reaalipalkat sekä ostovoima ovat kääntyneet selvään nousuun.

Kaikesta tästä huolimatta kuluttajat eivät kuitenkaan laita rahojaan kulutukseen siinä määrin kuin kaiken olemassa olevan tiedon perusteella olisi resursseja. Sinä ja muut tavalliset suomalaiset olette Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) mukaan tällä hetkellä Suomen talouden heikoin lenkki.

Etlan mukaan yksityinen kulutus on vähentynyt kolmatta vuotta peräkkäin ja painunut jo vuoden 2018 tasolle, vaikka ostovoima on vahvistunut. Samaan aikaan pääministeri Petteri Orpo (kok) on hokenut julkisuudessa, että ”selkeä käänne” olisi jo tapahtunut, ja valikoinut julkisiin puheisiinsa kaikista ennustelaitosten ennusteista positiivisimman.

Orpo tietää, että psykologian merkitys taloudessa on iso. On ihan oikein, että hän yrittää nostaa myönteisiä uutisia esiin, mutta puhetta ei oteta todesta, jos samaan aikaan julkisuuteen tulee vieläkin synkempiä uutisia.

100 000:ta uutta työpaikkaa tavoittelevan Orpon hehkutus katkesi tällä viikolla karuun uutiseen: Suomen työttömyysasteen trendi nousi elokuussa 10 prosenttiin. Yhtä rumia lukuja on nähty viimeksi elokuussa 1998.

Työttömyysastetta nostaa nyt myös työvoiman tarjonnan kasvu. Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan syy kasvaneeseen työttömyyteen on maahanmuutossa, erityisesti Ukrainasta sotaa paenneissa, joille ei ole löytynyt työpaikkaa Suomesta tässä suhdannetilanteessa.

STTK:n pääekonomisti Patrizio Lainá kysyikin jo: Pitäisikö Suomessa puhua jo lamasta?

OP:n Iltalehdelle toimittaman korttidatan mukaan kuluttajat käyttävät kuitenkin maksukorttejaan kuten ennenkin, eikä sieltä ole huomattavissa, että asiat olisivat jotenkin huonommin.

Myös se on fakta, että suomalaiset pystyvät laittamaan säästöön enemmän rahaa kuin vuosi pari sitten. Tilastokeskuksen mukaan kotitalouksien säästämisaste oli noussut tämän vuoden toisella neljänneksellä 7,3 prosenttiin.

Esimerkiksi perheessä, jossa molemmat aikuiset käyvät töissä ja kumpikin tienaa bruttona 4 000 euroa (eli tilille tulee kummallekin noin 2 800 euroa), menee siitä säästöön reilut 200 euroa kuussa per naama.

OP:n ekonomistin Tomi Kortelan mukaan säästämisaste on noin kolminkertaistunut normaalitilanteesta. Näin korkeita lukuja on nähty viimeksi korona-aikana – siis silloin, kun ihmiset eivät pystyneet kuluttamaan, kun kaikki laitettiin kiinni.

Nyt tavallinen perhe laittaa sivuun keskimäärin yli 400 euroa kuussa, kun vielä pari vuotta sitten summa olisi ollut 130 euron luokkaa.

Kortelan arvion mukaan näyttäisikin siltä, että kuluttajien tavallinen arkikulutus rullaa, mutta he eivät nyt vain uskalla tehdä isompia investointeja.

Voiko yksittäistä kuluttajaa syyttää Suomen talouskasvun jäädyttämisestä?

Ihmiset eivät ole tyhmiä. Voisi sanoa, että lähestulkoon jokainen tietää ulkopuolista asiantuntijaa paremmin, onko omasta käteen jäävästä tilistä varaa kuluttaa nykyistä enemmän.

Tutkimuslaitos Laboren johtaja Mika Maliranta selitti Ylen Politiikkaradiossa, että rationaalisesti toimivat kotitaloudet laittavat enemmän rahaa sivuun tulevan varalle, jos hallitus on luvannut leikkauksia.

Sosiaaliturvan leikkaukset eivät kuitenkaan kosketa koko Suomen kulutusvolyymia eniten määrittävää suurta keskiluokkaa tai varsinkaan hyvätuloisia siinä missä pienempituloisia.

Mikä konkreettinen asia keskiluokkaisten ihmisten arjessa sitten on muuttunut niin, että rahaa halutaan laittaa enemmän säästöön?

Geopolitiikkaan liittyvä epävarmuus voi olla yksi asia, mutta toinen paljon konkreettisemmin ihmisten rahanmenossa näkyvä asia on korkotason muutos viimeisen viiden vuoden sisällä.

Korkojen räjähtäminen nollaluokasta yli neljään prosenttiin oli šokki, joka iski asuntolainansa markkinakorkoon sitoneisiin suomalaisiin paljon rajummin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa, joissa asuntolainat on sidottu kiinteisiin korkoihin.

Monessa suomalaiskodissa on jouduttu sopeuttamaan omaa tilannetta pitkän aikavälin korkojen muutokseen, jota ei ollut näköpiirissä vielä pari vuotta sitten. Vaikka korkotaso on jo laskenut, on parin vuoden takainen korko- ja inflaatiošokki jättäneet jälkensä.

Ensi vuonna palkkojen nousu ja palkkaverotuksen keveneminen johtavat siihen, että Veronmaksajien keskusliiton laskelmien mukaan reilut 4 000 kuussa tienaavan palkan ostovoima on vuositasolla lähes 800 euroa vuodessa korkeampi kuin tänä vuonna ja yli 2 300 euroa korkeampi kuin ostovoiman pahimmalla pohjalla vuonna 2023.

Onko tämä se käänne, joka rohkaisee tavalliset ihmiset laittamaan rahaa kiertoon?