Asiantuntija yllättyi yhdestä tiedosta Tanskan tapauksiin liittyen.
Jos Suomessa lentokenttää häiriköisi tuntematon ilma-alus, voisi iskun toteuttaa niin, ettei sen todellinen syyllinen selviäisi, sanoo hybridiuhkien asiantuntija, Cyberwatch Finlandin toimitusjohtaja Aapo Cederberg.
– Suomessa asian selvittäminen ei olisi sen helpompaa tai vaikeampaa kuin Tanskassa.
Jossain tapauksessa lennättäjä voisi lymyillä täysin viranomaisten ulottumattomissa. Ainakin, jos teon takana olisi valtiollinen toimija.
Tanskassa on nähty tällä viikolla kahteen otteeseen drooneja useilla lentokentillä, minkä takia lentoliikenne on ollut sekaisin. Pääministeri Mette Frederiksen kutsui tapauksia hyökkäyksiksi maan kriittistä infrastruktuuria vastaan. Tanskassa selvitettiin uutta droonihavaintoa myös torstaina.
Tapaukset ovat sattuneet jo valmiiksi jännitteisessä tilanteessa, sillä viime viikolla kolme venäläistä hävittäjää loukkasi Viron ilmatilaa, ja syyskuun alussa lukuisia venäläisiä drooneja lensi Puolan puolelle.
Ukrainan sota on jo monin tavoin konkretisoinut, miten ketterä ja pirullinen ase miehittämätön ilma-alus eli drooni on.
Cederberg katsoo, että Tanskan viime päivien droonihäirintä on yksi uusi Venäjän keino käydä hybridisotaa länttä vastaan.
– Tämä on selvää sabotaasia, kun halutaan häiritä lentoliikennettä. Samalla testataan Naton reaktiota sekä luodaan pelkoa ja epävarmuutta.
Venäjää ei tosin ole nimetty syylliseksi viime päivien tapahtumille. Tanskalaisviranomaisten mukaan taustalla on ”kyvykäs toimija”, mikä viittaa valtiolliseen tekijään. Venäjä on kiistänyt osallisuutensa asiaan.
Tavallinen drooninlennättäjä sen sijaan ei todennäköisesti pystyisi salaamaan toimintaansa ja harhauttamaan viranomaisia niin, ettei jää kiinni, Cederberg selittää.
Tällaiselle iskulle lentokenttä on osuva kohde, koska lentoliikenteen häirintä herättää paljon huomiota, ja juuri sitä Venäjä haluaa.
Maanantaiöisen iskun takia noin 20 000 matkustajan aikataulut muuttuivat.
Poliisiautoja Kööpenhaminan lentokentän läheisyydessä maanantaina. Kuva: STEVEN KNAP / AFP / Lehtikuva
Cederbergin mukaan droonit sopivat hyvin välineeksi hybridi-iskuille, koska niiden avulla syyllisen todentaminen on vaikeaa.
Jäljet eivät välttämättä johda suoraan Venäjään.
– Venäläiset toimijat voivat värvätä muiden maiden kansalaisia tekemään iskuja rahaa vastaan, jolloin asia saadaan näyttämään siltä, ettei Venäjällä ole asian kanssa mitään tekemistä.
Lentokenttä olisi Suomessakin otollinen kohde sabotöörille, koska siellä voidaan aiheuttaa näkyvästi kiusaa ilman, että tilanne eskaloituu liikaa, Cederberg ajattelee. Hän pohtii, että myös droonihäirinnän ja ilmatilaloukkauksen yhdistelmä voi olla mahdollinen.
Droonintorjuntajärjestelmiä kehittävän Sensofusion Oy:n tutkimusjohtaja, tietoturva-asiantuntija Mikko Hyppönen yllättyi siitä, ettei Tanskassa ole saatu tarkempaa tietoa drooneista.
Hän katsoo, ettei Tanska ollut varautunut tällaiseen uhkakuvaan.
– Drooneista ei esimerkiksi saatu kuvia, vain epämääräisiä näköhavaintoja.
On toki myös mahdollista, että jotkut droonihavainnot ovat vääriä hälytyksiä ja selittyvät sillä, että varpaillaan olleet ihmiset alkavat nähdä niitä kaikkialla.
Maanantain tapauksesta on kerrottu julkisuuteen, että kaksi tai kolme suurta droonia lensi Kööpenhaminan lentokentän yllä ja välkytti valoja. Viranomaiset tutkivat useita hypoteeseja siitä, mistä drooneja lennätettiin.
Keskiviikon ja torstain välisenä yönä drooneja havaittiin ainakin neljällä lentokentällä. Aalborgin lentokentän ilmatila suljettiin havaintojen takia useiksi tunneiksi. Poliisin mukaan välikohtaus noudatti hyvin samankaltaista kaavaa kuin maanantai-iltana Kööpenhaminan lentokentällä.
Tanskalaismedia spekuloi, että drooneja olisi lennätetty mereltä käsin.
– Se on mahdollista, Cederberg sanoo.
Hän uskoo, että todellisuudessa Tanskan viranomaiset tietävät häiriköstä enemmän kuin kertovat. Oman tiedustelun kykyä kun ei viholliselle mieluusti paljasteta.
Poliisi ilmoitti keskiviikon ja torstain välisenä yönä, että Aalborgissa lentävät droonit pudotetaan, jos se on mahdollista. Ne kuitenkin katosivat, ennen kuin niitä ehdittiin pudottaa tai ottaa talteen. Kuva: BO AMSTRUP / EPA / AOP
Jos joku häiritsisi lentoliikennettä Suomessa droonien avulla, se voisi tapahtua hyvin kaukanakin lentokentästä.
Perinteisesti kuluttajakäyttöön tarkoitetut, kopterimaiset droonit ovat radio-ohjattavia. Sellaisten kantama voi olla muutaman sata metriä tai maksimissaan muutaman kilometrin, Hyppönen kertoo.
Pidempiä matkoja kulkevat miehittämättömät ilma-alukset puolestaan käyttävät usein satelliittiyhteyttä. Niillä ei välttämättä ole lennättäjää lainkaan, vaan kurssi on etukäteen ohjelmoitu. Myös tekoäly voi ohjata niitä.
Esimerkiksi ukrainalaiset ovat pystyneet ohjaamaan droonejaan syvälle Venäjän puolelle Ukrainasta käsin.
Iskujen toteuttamisessa on käytetty myös luovuutta. Viime kesäkuussa uutisoitiin laajasti tapauksesta, jossa Ukraina oli kätkenyt drooneja rekkoihin, joiden avulla se iski Venäjän strategisiin pommikoneisiin. Koneita säilytettiin paikoissa, joihin Ukrainan aseet eivät muuten yltäisi.
Suomeen tehty sabotaasi voitaisiin toteuttaa esimerkiksi merialueiden kautta varjolaivaston turvin tai hyödyntämällä toisen maan kilvissä olevia rekkoja, Cederberg pohtii.
– Myös venäläisten omistamat kiinteistöt voivat toimia tukikohtana droonin lennätykselle.
Miten Suomi voisi sitten tällaista kiusantekoa torjua?
Hyppönen kertoo, että radio-ohjattavien droonien signaalin voi purkaa, jolloin selviää, millainen drooni on, minne se on menossa ja kuka sitä ohjaa.
– Jos se lentää lentokentän liepeillä, voivat viranomaiset mennä pilotin luokse ja jututtaa häntä.
Toinen mahdollisuus on häiritä radiosignaalia, jolloin drooni putoaa. Tämän keinon käyttäminen ei kuitenkaan ole rauhan aikana yksiselitteistä, Hyppönen selittää.
Finavian mukaan sillä on keinoja havaita drooneja, mutta niitä ei avata julkisuuteen turvallisuussyistä. Kuva: Seppo Kärki / IS
Miehittämättömiä ilma-aluksia voidaan myös häiritä laserilla tai jopa ampua alas. Mutta sekään ei tapahdu rauhan aikana noin vain, Cederberg huomauttaa.
– Demokraattisissa maissa tulenavauslupa on korkealla taholla ja tarvitsee poliittisen päätöksen.
Vaikka Tanskan kaltaiset tapahtumat voivat toistua Suomessa, ei suomalaisten pidä menettää yöuniaan.
– Venäjä pyrkii siihen, että rupeaisimme pelkäämään. Häirinnästä koituva haitta ei ole ylitsepääsemätön. Tämä vain sattuu olemaan ajan ilmiöitä.