Venäjän ja Valko-Venäjän yhteinen sotaharjoitus on herättänyt huolta Suomenkin kannalta.
Zapad-harjoitukset on järjestetty usein Valko-Venäjän maaperällä. Kuvassa Venäjän presidentti Vladimir Putin seuraamassa vuoden 2017 harjoituksia. EPA / AOP
Venäjän ja Valko-Venäjän syksyllä järjestämä massiivinen Zapad 2025 -sotaharjoitus aiheuttaa uhkaa myös Suomelle, varoittaa ukrainalainen strategisen politiikan asiantuntija Maksym Beznosiuk.
Center for European Policy Analysis -ajatushautomon julkaisemassa analyysissä Beznosiuk kehottaa länsimaita varautumaan etenkin sotaharjoitusten aikana kiihtyviä hybriditoimia vastaan. Analyysin sisällöstä uutisoi Suomessa ensin Verkkouutiset.
– Puolan, Baltian maiden ja Suomen kaltaisille etulinjan valtioille nämä kehityssuuntaukset edellyttävät kiireellisiä muutoksia sotilaallisessa pelotteessa, joukkojen valmiudessa ja yhteisharjoituksissa, Beznosiuk kirjoittaa.
Tänä syksynä järjestettävään harjoitukseen on virallisesti määrä osallistua arviolta jopa 13 000 sotilasta Venäjältä ja Valko-Venäjältä, ja sen on määrä olla maiden suurin yhteinen sotaharjoitus sitten vuoden 2021 Zapad-harjoituksen.
Tämän vuoden Zapad-harjoitusten on määrä olla Venäjän ja Valko-Venäjän suurin sotaharjoitus sitten vuoden 2021. Kuva kyseisen vuoden Zapad-harjoituksesta. ZumaWire / MVPHOTOS
Virallinen määrä on Beznosiukin mukaan ilmoitettu alakanttiin, jotta Venäjän ja Valko-Venäjän ei tarvitse kutsua muiden Etyj-maiden tarkkailijoita seuraamaan harjoituksia. Vuonna 2011 sovitussa Wienin asiakirjassa tämän toimenpiteen rajaksi on merkitty juuri 13 000 sotilaan harjoitukset.
Beznosiukin mukaan monet arviot uskovat harjoitukseen osallistuvan todellisuudessa mahdollisesti jopa 100 000–150 000 sotilasta. Zapad-harjoitusten taustalla on hänen mukaansa Venäjän tarkoitus osoittaa kykyään uhata ja jopa lopulta hyökätä puolustusliitto Naton jäsenmaita vastaan.
Huoli herännyt muuallakin
Beznosiuk ei ole ainoa taho, joka on ilmaissut huolensa tämän syksyn sotaharjoituksista. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi arvioi toukokuussa Venäjän ”valmistelevan jotain” harjoituksia varten.
– Näin Venäjän uudet hyökkäykset yleensä alkavat, Zelenskyi sanoi tuolloin.
Myös Valko-Venäjän demokraattinen oppositiojohtaja Svjatlana Tsih’anouskaja kertoi heinäkuun lopulla Helsingissä seuraavansa harjoituksia tarkasti.
– Seuraamme tarkasti tulevia Zapad 2025 -harjoituksia. Ne muodostavat vakavan uhan naapureillemme ja niitä voitaisiin käyttää provokaatioina tai vahvistamaan Venäjän sotilaallista kontrollia yli Valko-Venäjän, Tsih’anouskaja sanoi Etyjin Helsinki+50-konferenssin tiedotustilaisuudessaan.
Valko-Venäjän presidentti Aljaksandr Lukašenka tarkastamassa joukkoja vuonna 2017. EPA / AOP
Valko-Venäjä on ilmoittanut länsimaiden ilmaiseman huolen takia siirtävänsä harjoitukset kauemmaksi sisämaahan pois Puolan ja Liettuan rajojen läheisyydestä. Maan varapuolustusministeri Pavel Muraveika vihjaili kuitenkin heinäkuussa, että päätös voitaisiin tarvittaessa pyörtää.
Beznosiuk huomauttaa Kremlin myös kasvattaneen Suomen ja muiden Naton itäisen sivustan maiden läheisyydessä olevia sotilaallisia joukkojaan. Valko-Venäjällä se on vahvistanut muun muassa pitkän kantaman aseidensa määrää.
Venäjän presidentti Vladimir Putin ilmoittikin elokuun alussa sijoittavansa Valko-Venäjälle myös ylpeästi esiteltyjä keskipitkän matkan ballistisia Orešnik-ohjuksia.
– Nykyinen tilanne on ehkä synkempi kuin koskaan sitten Venäjän ensimmäisen hyökkäyksen Ukrainaan vuonna 2014, Beznosiuk kirjoittaa.