Liisa-Maria Hakala-Zilliacus on rakentanut kiinnostavan tietokirjan arkkitehti Annikki Paasikivestä.
Teoksen intiimissä puolessa painottuu Annikin onneton rakkaus kuvanveistäjä Wäinö Aaltoseen. Kuva: Filmlike Oy, Siltala
Anelma Järvenpää-Summanen
Historian merkkihenkilöillä on julkisivun takana intiimi elämänsä, josta aikalaiset eivät laajemmin tiedä. Sieltä voi löytyä glooriaa, mutta myös suuria pettymyksiä ja suruja.
Taidehistorioitsija ja tietokirjailija Liisa-Maria Hakala-Zilliacus on rakentanut kiinnostavan kokokuvan presidentti J. K. Paasikiven vanhimmasta tyttärestä, arkkitehti Annikki Paasikivestä (1898–1950).
Eikä vain hänestä, vaan koko nelilapsisesta perheestä.
Vaikka kaikki lapset hankkivat akateemiset ammatit, isän mielestä olisi pitänyt saavuttaa paljon enemmän. Velvollisuudentuntoinen Annikki oli vanhempiinsa erityisen sitoutunut. Tuberkuloosiin sairastunut äitikin oli vaativa ja tarvitsi häntä pitkillä hoitomatkoilla.
Teos käy läpi Annikin lyhyttä uraa arkkitehtina. Sitä seurasi aika Genevessä politiikan ytimessä Kansainliitossa, josta hän välitti tietoja isälleen. Keskustelut Euroopan ja maailman tilanteesta muistuttivat paljon nykyisiä.
Kansainliitto oli voimaton ja sota syttyi. Useita kieliä puhuva Annikki alkoi huolehtia Tanskaan lähetettyjen sotalapsien asioista. Sodan jälkeen hän sai paikan kansanvalistajana Yleisradiossa vastaavana toimittajana.
Viimein asetelma keikahti niin, että Yrjön isän mielestä Annikki oli jo seksuaalisesti liian kokenut.
Teoksen intiimissä puolessa painottuu Annikin onneton rakkaus kuvanveistäjä Wäinö Aaltoseen. Aaltonen oli kuuro, joten pari vaihtoi kirjeitä ja paperilappusia. Suhteesta jäi paljon dokumentteja.
Siteeraukset ovat paikoin riipaisevia.
Annikki auttoi taiteilijaa arvovaltaisilla ja rahakkailla suhteillaan, mutta sai vastineeksi katteettomia lupauksia. Silti hän nöyrtyi asemaansa yhä uudelleen.
Suuri kuvanveistäjä olisi ilmeisesti kelvannut isällekin, toisin kuin perhetuttujen poika Yrjö Paloheimo, joka palasi aika ajoin kuvioihin.
Viimein asetelma keikahti niin, että Yrjön isän mielestä Annikki oli jo seksuaalisesti liian kokenut.
Kiinnostavaa on lukea siitä nihkeydestä, millä tyttäret suhtautuivat äitinsä paikalle tulleeseen Alliin. Myöhemmin Annikki ystävystyi Alli Paasikiven kanssa ja matkusteli kahdestaankin hänen kanssaan.
Paasikiven lapset kuolivat kaikki suhteellisen nuorina. Polvistunut enkeli sukuhaudalla on Wäinö Aaltosen tekemä. Teoksen luettuaan sille antaa erityisiä merkityksiä.
Liisa-Maria Hakala-Zilliacus: Presidentin tytär – Annikki Paasikiven elämä ja rakkaus. 298 s. Siltala. Kuva: Siltala