4


Taustalla kohtaus Palava maa -elokuvasta.. Pienemmissä kuvissa Arto Pirinen ja Jani Pitkänen. Jarkko Laine, Raisa Wuollet

Stadin brankkareiden pelastuskomentaja Jani Pitkänen oli mukana, kun Portugalissa sammutettiin massiivisia maastopaloja. Operaatiosta kuvattu dokumentti näyttää, miten Eurooppa muuttuu ilmastonmuutoksen myötä.

Eilen 19:53

| Päivitetty eilen 22:23

– Tulipalo voi edetä ylämäkeen yhtä nopeasti kuin henkilöauto. Portugalilaiset palomiehet pitävät maastopalon sammuttamista kaikista vaarallisimpana tehtävänä, joka palokunnassa voi tulla vastaan.

Näin kuvaa pelastuslaitoksen pelastuskomentaja ja metsäpalomuodostelman joukkueenjohtajana toiminut Jani Pitkänen, joka osallistui metsäpalomuodostelman valmiussiirtoon Portugalissa kaksi vuotta sitten. Suomalainen pelastajaryhmä oli hänen johdollaan osallistumassa ensimmäistä kertaa Pohjois-Portugalin metsäpalojen torjuntatehtäviin. Matkasta tehtiin dokumenttielokuva Palava maa, joka on tulossa elokuvateattereihin 26. syyskuuta.

Pitkäsen tehtävänä oli huolehtia muun muassa joukkueen johtamisesta, pelastajien hyvinvoinnista, yhteistyöstä viranomaisten kanssa, raportoinnista ja viestinnästä.

– Kun kävin ruokapöydässä keikan jälkeen kyselemässä pelastajilta miten meni, niin kyllähän se tulipalo edelleen näkyi ryhmän silmissä. Näkyi, että nyt oltiin oltu hurjassa paikassa.

Helsingin pelastuslaitoksella hänen tehtävänsä on pelastuskomentaja ja muodostelmanjohtaja.



Pitkänen huolehti Portugalissa esimerkiksi alaistensa ruoka- ja vesihuollosta sekä majoituksesta. Raisa Wuollet

Mukana reissussa oli myös Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksella työskentelevä palomestari Arto Pirinen. Hän kuvailee, että portugalilaiset kutsuivat maastopaloja hän-muodossa ja ajattelivat niiden omistavan sielun.

– Sen muistaa lopun ikäänsä, kun näkee ensimmäistä kertaa livenä sen toiminnan ja palojen laajuuden. On vaikea kuvailla sitä, kun näkee monta sataa metriä leveän palorintaman. Tuli roihuaa puiden latvoissa asti. Kun öljypintainen eukalyptuspuu kuoriutuu palossa, maa on täynnä syttyvää lastua. Lisäksi Pohjois-Portugali on sellaista vuoristoa, että tuulenpuuskan tullessa se saattoi levitä silmänräpäyksessä useita satoja metrejä.



Arto Pirinen Portugalissa. Pirisellä on vajaan 20 vuoden kokemus pelastusalan töistä. Hänen asemapaikka on Vantaan pelastuslaitoksella. Jarkko Laine

Suomalaisten käytös elokuvan alussa vaikuttaa suomalaiselle tyypillisen jäyhältä, mutta Pitkänen kuvaa luottamuksen pelastajien välille syntyneen yhdessä iltapäivässä.

– On aivan sama, mihin maahan palomiehenä menet. Olit sitten palomies Suomesta tai palomies Chilestä, se veljeys ja sisaruus on jotain aivan erityistä. Sitä on vaikea kuvailla, kuinka se ammatillinen arvostus, yhteisöllisyys ja toisesta huolehtiminen pysyvät samana riippumatta siitä, mihin menee.

Pirinen on samaa mieltä.

– Se näkyi niiden miesten silmissä, että nyt oltiin oltu hurjassa paikassa.

Pelastuskomentaja Jani Pitkänen

– Se, minkä muistan ikuisesti, on portugalilaisten ystävällisyys. Näytimme omalla tekemisellämme, ettemme ole täällä lomailemassa, vaan oppimassa ja tekemässä töitä. Siinä syntyi molemminpuolinen kunnioitus. Olen edelleen joidenkin portugalilaisten kavereiden kanssa yhteyksissä.

Pitkänen kuvaa, ettei portugalilaisten kielitaidon puutekaan ollut este kommunikoinnille.

– Siellä pärjättiin englannilla, omalla kielellä ja Google kääntäjällä. Kädet heiluivat mukana.



Pelastajat Soini Kurki ja Tiago Simoes paloautossa keskellä maastopaloa. Lauri Immonen / Yellow Film & TV

Elokuvassa mukana olemista Pirinen kuvaa mahtavaksi kokemukseksi. Reissun aikana kuvaajien ja pelastajien välille nousi molemminpuolinen kunnioitus.

– Ryömimme siellä palojen keskellä kaikkien suojavarusteidemme kanssa sammuttamassa, niin kuvaaja Jarkko Laine ryömi kameran kanssa perässä. Ei ollut mikään pieni kamera se. Hän oli aivan uskomaton.

Pirinen kuvaa kuvaajien ihmetelleen palojen keskellä ollessaan, ettei tällaista vastaavaa pääse kokemaan ikinä. Pitkänen muistelee samaa.

– Kun elokuvaohjaaja ja kuvaaja John Webster tuli vastaan, naamasta näki, että nyt ei ollut turhaa materiaalia. Hän oli aivan fiiliksissä.

Suomalaiset tekivät töitä Portugalin valtion maastopaloihin erikoistuneen ryhmän kanssa ja lähtivät mukaan sammuttamaan suurien maastopalojen vaativimpia kohtia, eli palojen kärkiä. Muut ryhmät kutistivat sivuilta palorintamaa ja tekivät puskutraktoreilla raivauslinjoja, joiden oli tarkoitus pysäyttää palot. Matkan oppeja oli tarkoitus päästä tuomaan myös Suomeen.

–  Lämpötila oli korkea ja tulipaloja oli paljon. Suomalaiset pelastajat pääsivät työskentelemään todella haastavissa olosuhteissa ja näin heissä valtavaa kasvua sen myötä, Pitkänen kuvaa.



Suomesta lähti pelastajien mukaan yksi kontillinen tavaraa ja sen lisäksi se, mitä pelastajat jaksoivat selässään kantaa, kertoi Pitkänen. Raisa Wuollet

Piristä yllätti, kuinka laajasti koordinoitua toimintaa palojen sammuttaminen oli. Silti riskit olivat suuret. Maastopalojen suunta voi muuttua yllättäen tuulensuunnan muuttuessa ja maastopalo voi edetä ylämäkeen 60–80 km/h. Palo voi edetä tasaisellakin niin nopeasti, ettei ihminen ehdi juoksemaan pakoon.

Suomessa valmiit metsäautotiet toimivat hyvin tähän tarkoitukseen.

Jani Pitkänen

Kun ilmasto lämpenee, tulevia muutoksia pyritään ennakoimaan myös Suomessa. Pitkänen toi mukanaan paljon oppeja maastopalojen sammuttamisesta.

– Yksi isoimmista opeista oli se, miten lentokoneilla sammutetaan paloja. Sen tehokkuus yhdessä maastossa tehtävän sammuttamisen kanssa oli vaikuttavaa sekä haasteellista.

Toinen oppi oli sammutustoiminnan johtamisjärjestelmä.

– Portugalin palot ovat 4–8 kertaa isompia, kuin Suomessa on ikinä ollut. Portugalilaiset olivat todella hyviä luomaan siitä tilannekuvaa. Erittäin edistyksellisen analytiikan avulla palojen kehittymistä ja voimakkuutta ennustettiin ja pääteltiin, millaisia resursseja paikan päällä tarvitaan. Käytännössä yhdeltä näytöltä näkyi tilanne ja se, missä pelastajat liikkuvat.

Portugalissa tehtiin myös niinsanottuja metsäajoteitä rajoituslinjoiksi estämään palorintaman eteneminen.

– Suomessa valmiit metsäautotiet toimivat hyvin tähän tarkoitukseen. Portugalissa ne joutui tekemään käytännössä lennosta puskutraktoreilla siellä tulipalojen keskellä, Pitkänen sanoo.



Helsingissä paloaseman seiniltä löytyy kuvia pelastustehtäviltä vuosien varrelta. Raisa Wuollet

Piristä mietityttää, mihin myös Suomessa ollaan ilmastonmuutoksen myötä etenemässä.

– Pidän kalastamisesta ja luonnossa liikkumisesta. Kyllähän sen huomaa täällä Etelä-Suomessakin, kuinka hurjaa vauhtia esimerkiksi vedet lämpenevät. Ilmastonmuutoksen myötä maastopalot tulevat laajenemaan Suomessakin, mutta nyt meillä on enemmän keinoja toimia.

Video alla: Palava maa -elokuvan traileri.