Monet luovan alan ammattilaiset käyttävät tekoälyä työkaluna omassa luovassa työssään, selviää Kopioston toteuttamasta kyselystä. Kyselyyn vastasi 1114 luovan alan ammattilaista.
Tekijävastaajista 57 prosenttia on käyttänyt tekoälyä omassa luovassa työssään. Näin vastanneista 70 prosenttia kuitenkin kertoo käyttävänsä tekoälyä vain vähän.
Runsainta käyttö on lehti- ja media-alalla sekä valokuvausalalla.
Vastaajista 38 prosenttia suhtautuu tekoälyyn neutraalisti. Myönteisesti ja kielteisesti tekoälyyn suhtautuvia on lähes yhtä paljon.
Yli puolet vastaajista uskoo käyttävänsä tekoälyä tulevaisuudessa enemmän kuin nyt.
Myönteisintä suhtautuminen on oppimateriaalikustantamisen, lehdistön sekä valokuvauksen aloilla. Kielteisimmin tekoälyyn suhtautuvat käännösalalla ja kuva-alalla työskentelevät.
Tekoälysovelluksia käytetään useimmiten ideointiin, tekstin kääntämiseen ja erilaisten yhteenvetojen ja tiivistelmien tekemiseen.
Yli puolet vastaajista uskoo käyttävänsä tekoälyä tulevaisuudessa enemmän kuin nyt. Vastaajat voisivat kuvitella käyttävänsä tekoälyteknologioita etenkin oman luovan työnsä tehostamisessa, kuten manuaalisten työvaiheiden automatisoimisessa, tekstin oikolukemisessa ja ideoiden kehittelyssä.
Lähes neljä kymmenestä vastaajasta pitää tekoälyyn liittyviä riskejä suurempina kuin sen mukanaan tuomia mahdollisuuksia. Vastaajia huolettaa muun muassa teosten käyttö tekoälymallien koulutusdatana ilman lupaa tai korvausta sekä sisältöjen plagioinnin lisääntyminen.
Yhdeksän kymmenestä vastaajasta on sitä mieltä, että tekoälyä kehittävien yritysten tulisi olla läpinäkyvämpiä siitä, mitä aineistoja ne ovat käyttäneet tekoälyn kouluttamisessa.
86 prosenttia vastaajista toivoo päättäjien puuttuvan tekoälyyn liittyviin haasteisiin ja asettavan selkeät säännöt tekijänoikeuden suojaamien sisältöjen käytölle tekoälyn kehittämisessä. Vastaajista 85 prosenttia on sitä mieltä, että tekijänoikeuden suojaamaa sisältöä hyödyntävien tekoälyteknologioiden tulisi maksaa korvaus tekijänoikeuden haltijoille.
Myönteisimmin tekoälylupiin suhtautuivat lehdistö- ja media-alan vastaajat, joista noin puolet antaisi luvan teostensa käyttöön joillakin ehdoilla. Kielteisintä suhtautuminen oli kuva-alalla, jota edustavista 36 prosenttia ei antaisi käyttölupaa millään ehdoilla.
Suurimpiin uhkiin kuuluu kyselyn perusteella tulojen heikentyminen etenkin pitkällä aikavälillä. Tähän uskoo 54 prosenttia tekijävastaajista ja 48 prosenttia kustantajavastaajista.