Kokoomuslaiset paljastavat nyt, mitä puolueessa ajatellaan Petteri Orposta, hänen tulevaisuudestaan ja puheenjohtajapelistä.
– Se oli varmasti tarkoitettu leppoisaksi taustakeskusteluksi tutun toimittajan kanssa, ja sellaiseksi sen olisi pitänyt jäädäkin, tokaisee eräs pääministeri Petteri Orpon (kok) lähipiiriin kuuluva henkilö.
Orpo väläytti hiljattain, ettei hän välttämättä hae jatkokautta kokoomuksen puheenjohtajana ensi kesän puoluekokouksessa.
– Minusta on reilua puolueyhteisöä kohtaan, että joskus tuossa kevätkaudella katselen peiliin ja ikkunasta ulos. Mietin tilanteen, ennen kuin teen lopullisen päätöksen, Orpo sanoi Helsingin Sanomille.
Orpon lausunto käynnisti spekulaatiot siitä, onko hän luopumassa puheenjohtajuudesta ja pääministerin paikasta.
Ratkaisu sopisi yhteen Elinkeinoelämän keskusliiton uuden toimitusjohtajan valinnan kanssa. EK:n toimitusjohtaja, kokoomustaustainen Jyri Häkämies jää eläkkeelle toukokuussa.
Orpon tuntevat eivät kuitenkaan usko, että Orpo olisi kiinnostunut EK:n toimitusjohtajan pestistä, ja hän on itsekin tyrmännyt asian julkisesti.
– En usko, että hän pohtii hetkeäkään mitään EK:ta. Se ei oikein soita hänen sielun kanneltaan olla tuollaisen korporaation vetäjä, yksi lähde sanoo.
IS on haastatellut tätä juttua varten kymmenen Orpon lähipiiriin kuuluvaa tai hänen kanssaan läheisesti työskennellyttä henkilöä sekä kokoomuksen sisäpiiriläisiä ja puoluekenttää tuntevia henkilöitä.
”
En usko, että hän pohtii hetkeäkään mitään EK:ta.
Orpon hallituksen ohjelmaan vahvasti vaikuttanut EK:n Jyri Häkämies jättää Etelärannan toukokuussa. Kuva: Mika Ranta / HS
Perusteita Orpon hakeutumiselle muihin tehtäviin voi hakea taloustilanteesta.
Kokoomus lupasi eduskuntavaaleissa laittaa julkisen talouden tulot ja menot tasapainoon. ”Nyt on oikea aika lopettaa velaksi eläminen”, kokoomus mainosti Orpon naamalla.
Vaalimainoksissa jäi tosin mainitsematta, että puolue puhui kahden vaalikauden mittaisesta ”talouden tervehdyttämisohjelmasta”.
Kokoomuksen tavoitteet kirjattiin hallitusohjelmaan. Sopeutusluvut tulivat suoraan valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorosta, joka julkaistiin joulukuussa 2022 ennen kevään eduskuntavaaleja.
– Valtiovarainministeriö arvioi silloiseen ennusteeseen perustuen, että kuuden miljardin sopeutuksella velkasuhde saadaan tasaantumaan vaalikauden aikana. Sen jälkeen tarvitaan vielä kolme miljardia seuraavalla vaalikaudella, jotta velkasuhde lähtee kääntymään laskuun, hallitusohjelmaa rakentamassa ollut lähde kertoo.
Toisin kuitenkin kävi. Suomen talouskasvu on jäänyt jatkuvasti ennusteista.
– Hallituksen alun jälkeen oikeastaan jokainen kasvuennuste on ollut heikompi kuin se, minkä VM toi pöytään, sisäpiiriläinen kiteyttää.
Kun Orpon hallituksen ohjelmaa ryhdyttiin neuvottelemaan, valtiovarainministeriö ennusti talouden supistuvan hieman vuonna 2023, mutta Suomen talous ajautuikin syvempään taantumaan.
Vuodelle 2024 valtiovarainministeriö ennusti 1,3 prosentin kasvua, mutta kasvu jäi huomattavasti vaatimattomammaksi.
Kuluvalle vuodelle povattiin 1,6 prosentin kasvua, mutta viimeisimmän ennusteen mukaan 1,0 prosentin kasvukin näyttää liian optimistiselta.
”
Sen hallitus on luvannut kansalaisille ja se tehdään.
Pääministeri Petteri Orpo ja valtiovarainministeri Riikka Purra (ps) ovat puolustaneet hallituksen talouspolitiikkaa opposition syytöksiltä. Kuva: Markku Ulander / Lehtikuva
Velkaantumisen taittamista on ajettu takaa koko vaalikausi, ja sen vuoksi hallitus on joutunut hakemaan lisää sopeutustoimia.
– Sen hallitus on luvannut kansalaisille ja se tehdään, hallituslähde painottaa.
Vajaa vuosi hallitusneuvottelujen jälkeen hallituspuolueet neuvottelivat kolmen miljardin euron säästöt ja veronkiristykset kokoomuksen silloisen ryhmäjohtajan Matias Marttisen johdolla.
Syynä oli se, että sosiaali- ja terveyspalveluiden menot ylittivät kehykset 1,5 miljardilla eurolla ja toiset 1,5 miljardia tarvittiin, jotta hallitus sai pidettyä kiinni tavoitteestaan taittaa velkaantuminen.
Sekään ei vielä riittänyt, vaan tänä syksynä hallitus joutui kaivamaan vielä miljardin euron edestä keinoja, joilla velkasuhteen kasvu saadaan pysähtymään vuonna 2027.
Toistuvista lisäsopeutuksista huolimatta valtiovarainministeriön tuoreen ennusteen mukaan reipaskaan talouskasvu ei riitä vakauttamaan velkaa pidempiaikaisesti saati kääntämään sitä alenevalle uralle suhteessa bkt:hen.
Ennusteessa velkasuhde vakiintuu hetkellisesti vuonna 2027 ja kääntyy sen jälkeen välittömästi uudestaan kasvuun.
Samalla ensi vaalikaudelle jäävä sopeutustarve on paisunut 5–9 miljardiin euroon.
”
Petteri ei missään nimessä halua rintamakarkurin leimaa.
IS:n lähteet uskovat, että Petteri Orpo ei halua osakseen samoja syytöksiä, jotka kohdistuivat Jyrki Kataiseen sen jälkeen, kun hän jätti pääministerin tehtävät kesken kauden. Kuva: Paula Kaskimaa / IS
Ensi kesänä Orpolla tulee kymmenen vuotta täyteen kokoomuksen puheenjohtajana.
Ainoastaan Ilkka Suominen on toiminut pidempään puheenjohtajana, 12 vuotta. Jyrki Katainen jätti puheenjohtajuuden kymmenen vuoden kohdalla ja lähti kesken vaikean pääministerikauden EU-komissaariksi.
Juuri Kataisen kohtalon Orpo haluaa välttää. Kun Katainen jätti sixpack-hallituksensa, Suomen talous oli taantumassa, velka kasvoi ja työttömyys oli korkea.
– Petteri on sitkeä jätkä. Väitän, että vaikka olisi kuinka haastavaa hallituksessa tai muuten, niin ei hän leikkiä kesken jätä. Hän ei halua saada samoja syytöksiä kuin Jyrki sai, yksi lähde sanoo.
– Petteri ei missään nimessä halua rintamakarkurin leimaa. Hän haluaa olla mieluummin se upseeri, joka kävelee loppuun asti miinakentällä. Ja vaikka miina räjähtäisikin, hän haluaa olla etulinjassa, toinen lähde arvioi.
Lähteen mukaan Orpo haluaa jäädä historiaan pääministerinä, joka korjasi talouden, työmarkkinat ja vei Suomen EU-vaikuttamisessa eturiviin isojen maiden kanssa. Hän ei usko, että Orpon omanarvontunto antaisi periksi perääntyä tässä vaiheessa, kun talouspolitiikan ja työmarkkinamuutosten mahdolliset hedelmät näkyvät vasta 2026 lopulla tai 2027 alussa.
– Hän varmasti mieluummin ottaa vaikka vähän tai kunnolla turpaan eduskuntavaaleissa kuin että tämän hallituksen ja hänen pääministeriytensä vastuun kantaisi joku muu.
Myöskään muut IS:n haastattelemat lähteet eivät usko Orpon jättävän puheenjohtajan ja pääministerin tehtäviä. Ainakaan Orpo ei ole keskustellut sellaisesta heistä kenenkään kanssa, eikä merkkejä ole ilmassa.
”
Meillä on ollut pirun huono onni siinä, että Rkp:ta ovat johtaneet Anna-Maja Henrikssonin ja Anders Adlercreutzin kaltaiset poliitikot.
Rkp:ta johti alkuvaalikauden Anna-Maja Henriksson, jonka seuraajaksi valittiin Anders Adlercreutz eurovaalien jälleen 2024. Kuva: Sami Kero / HS
Kokoomuksen kannatuskaan ei ole romahtanut, vaan pysyttelee yhä yli 18 prosentin, mikä kertoo siitä, että puolueen ydinkannattajat ovat pysyneet veneessä.
– Kokoomuslaiset arvostavat tätä politiikkaa, jota olemme tehneet, puolueen johtopaikoilla oleva henkilö toteaa.
– Uskoisin, että kokoomuslaisia mietityttää, onko säästetty tarpeeksi, toinen lähde sanoo.
– Meillä on ollut pirun huono onni siinä, että Rkp:ta ovat johtaneet Anna-Maja Henrikssonin ja Anders Adlercreutzin kaltaiset poliitikot, eikä Carl Haglundin tai Stefan Wallinin kaltaiset poliitikot. Toisenlaisessa ajassa me olisimme onnistuneet varmasti löytämään menopuolelta enemmän säästöjä, yksi päättäjä harmittelee.
”Persujen perseilyn” nähdään vaikuttavan enemmän kokoomuksen kannatukseen kuin mihinkään muuhun. Lähde viittaa tällä esimerkiksi budjettiriihen rasismipelisääntökeskusteluihin.
Orpon kerrotaan nauttivan poikkeuksellisen vankkaa tukea puolueen kentällä.
– Soraäänen soraääntä ei ole kuulunut, kenttää kiertänyt henkilö sanoo.
Orpon katsotaan toteuttaneen kaikki kokoomuksen pitkän ja lyhyen tähtäimen tavoitteet, joita ovat olleet esimerkiksi työmarkkinauudistukset ja Nato-jäsenyys.
– Puheenjohtajan haastaminen tässä tilanteessa, kun hän on pääministeri ja kaikki menee hyvin, on sellainen majesteettirikos, että siitä ei selviä elävänä, ei puolue eikä varsinkaan haastaja.
”
Antti Häkkästä pidetään ”kestokärkkyjänä”.
Puolustusministeri Antti Häkkäsen nimi mainitaan aina ensin, kun Orpon seuraajaa arvuutellaan. IS:n lähteet epäilevät, ettei ulkoministeri Elina Valtonen ole enää kiinnostunut kokoomuksen puheenjohtajuudesta. Kuva: Amanda Andrade-Rhoades
Puolustusministeri Antti Häkkästä (kok) pidetään ”kestokärkkyjänä”. Orpon seuraajasta kysyttäessä Häkkäsen nimi mainintaan aina ensin.
Useat IS:n lähteet arvelevat, ettei ulkoministeri Elina Valtonen (kok) ole enää kiinnostunut puolueen puheenjohtajuudesta, eikä hän varsinkaan halua lähteä mutapainiin Häkkäsen kanssa.
Valtosta pidetään varteenotettava vaihtoehtona kokoomuksen presidenttiehdokkaaksi etenkin siinä vaiheessa, kun tasavallan presidentti Alexander Stubbin mahdollinen toinen kausi on päättymässä.
Muina mahdollisina puheenjohtajaehdokkaina esille nostetaan työministeri Matias Marttinen, kokoomuksen varapuheenjohtaja, kansanedustaja Karoliina Partanen, kansanedustaja Henrik Vuornos, kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra ja sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen.
Tällä hetkellä puheenjohtajapeli ei kuitenkaan kupli kokoomuksessa IS:n lähteiden mukaan.
”
Entinen pääministeri on entinen pääministeri.
Lähteet eivät usko Petteri Orpon lähtevän valtiovarainministeriksi Antti Lindtmanin hallitukseen. Kuva: Seppo Kärki / IS
Orpon tähtäimessä on edelleen toinen kausi pääministerinä – vaikeuksista huolimatta.
Vaikka kokoomus ei voittaisikaan vaaleja, se voisi silti päästä Antti Lindtmanin (sd) hallitukseen toiseksi suurimpana puolueena.
IS:n lähteet ovat yksimielisiä siitä, että Orpo ei lähtisi seuraavaan hallitukseen valtiovarainministeriksi.
– Jos hän häviää vaalit, ei hän miksikään valtiovarainministeriksi lähde, jos demarit kasaavat sinipunan.
– Entinen pääministeri on entinen pääministeri. On tosi vaikea asettautua pääministerin paikalta kakkospaikalle, toinen lähde sanoo.
Jos kokoomus on toiseksi suurin hallituspuolue, Orpon arvioidaan haluavan eduskunnan puhemieheksi.
Toisena vaihtoehtona nostetaan esille komissaarin paikka. Vaikka komissaarin salkku kuuluu lähtökohtaisesti suurimmalle puolueelle, kokoomus voisi neuvotella paikan itselleen ja tyytyä huonompiin ministerisalkkuihin, yksi lähde ehdottaa.
Toinen lähde puolestaan arvelee, että Orpoa saattaisivat kiinnostaa kansainväliset tehtävät. Orpon kerrotaan olevan ”nouseva tähti” kokoomuksen eurooppalaisessa kattopuolueessa EPP:ssä, jonka varapuheenjohtajaksi hänet valittiin kautta aikain suurimmalla äänisaaliilla viime keväänä.
– Jos kokoomus ottaisi rökäletappion vaaleissa 2027, johon en muuten usko, niin sitten hän toteaisi, että nyt on aika vaihtaa vetäjää, yksi lähde päättelee.