Kreml on kiistänyt kaikki yhteydet Tanskan droonihavaintoihin. Myöskään venäläiset asiantuntijat eivät ota kantaa mahdolliseen tekijään, Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentunen kirjoittaa.
Avaa kuvien katselu
Tanskan lentokenttiä pidettiin torstaina suljettuina droonihavaintojen takia. Kuva: Bo Amstrup / EPA
MOSKOVA Venäläiset asiantuntijat ovat kommentoineet Tanskan droonihavaintoja ivalliseen sävyyn. Esimerkiksi näin.
– Al Caponen sanoin: Vaikka luoti osuisi takapuoleen, se selkeyttää asioita pään sisällä. Samoin Euroopan taivaalle lentävä drooni, vaikka se ei olisi aseistettu, voi muuttaa Euroopan poliittista agendaa.
Näin arvioi venäläinen puolustusalan asiantuntija Anton Šepetnov Novosti Volgograda -sivustolla. Hän kuvaa Tanskan lentoliikenteen lamauttaneita drooneja ilmatilan roskaajiksi.
Drooneista voi Šepetnovin mielestä tulla vakava painostuskeino tiheästi asutussa ja haavoittuvassa osassa Eurooppaa.
– Eurooppaa ei ole mobilisoitu eikä se ole valmistautunut tällaiseen omalla maaperällään, Šepetnov muistuttaa.
Venäläisasiantuntija kieltäytyy arvioimasta, kuka Pohjoismaissa liitelevien miehittämättömien ilma-alusten lähettäjä voisi olla.
Toinen asiantuntija Vasili Dandykin pitää heti Kööpenhaminan kentän sulkemisen jälkeen alkanutta Venäjän syyttämistä tarkoituksellisena mustamaalaamisena.
Dandykin väittää VFokusia -uutissivustolla, että eurooppalaiset Nato-maat lietsovat Venäjän-vastaista mielialaa, jotta voivat perustella kansalaisilleen hurjasti kasvavia puolustusmenojaan.
Hän kuvaa droonien aiheuttamaa hämmennystä Pohjoismaissa värikkäin sanakääntein ”paisutelluksi hysteriaksi” ja ”paranoian virukseksi.”
Venäläiset asiantuntijat yksi toisensa perään kieltäytyvät arvioimasta sitä mahdollisuutta, että droonien lennättäjät todella olisivat venäläisiä. He joko pysyttelevät täysin puolueettomina tai myötäilevät Kremlin linjaa.
Se on ollut jyrkkä. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov sanoi, että syytökset Venäjän yhteydestä Tanskassa ja Oslossa havaittuihin droonitapauksiin ovat perusteettomia.
Venäjä esitteli uusia droonejaan toukokuussa Moskovassa voitonpäivän paraatissa.
Venäjä on ainakin toistaiseksi kiistänyt myös viime viikkojen aiemmat Naton ilmatilan loukkaukset Puolassa, Romaniassa ja Virossa. Esimerkiksi Viron tapauksessa venäläiset sanovat Mig-31 -hävittäjiensä lentäneen Venäjän Karjalassa eivätkä Suomenlahdella.
Moskovasta katsoen on vaikea nähdä, mitä Venäjä hyötyisi, jos se olisi droonien lähettäjä. Vaihtoehtoja voisi olla lähinnä kolme.
Se testaisi uusia droonejaan.
Droonit olivat aiemmin Venäjän asevoimien heikko kohta. New York Timesin keräämien tietojen mukaan Venäjä ampui viime vuoden syyskuussa Ukrainaan ensimmäisen kerran yli tuhat droonia.
Tänä vuonna Venäjä on ampunut Ukrainaan jo yli 34 000 taisteludroonia, eli lähes yhdeksän kertaa enemmän kuin viime vuonna.
Taustalla on kaikkien, niin siviili-, tiedustelu- kuin taistelukäyttöön soveltuvien droonien valmistuksen voimakas lisääminen. Venäjä aikoo jatkossa kasvattaa valmistusta lisää.
Se testaisi Naton reaktioita.
Mikäli Venäjä on jo kokeillut Naton reaktioita ilmatilansa loukkauksiin, se on nähnyt niiden olevan hitaita. Jotkut puolustusliiton jäsenmaat ovat haluttomia reagoimaan ollenkaan.
Se saisi huomion pois Ukrainan tapahtumista.
Venäjä kertoo edenneensä viime viikkojen aikana Ukrainan rintamilla. Peskovin mukaan sodassa lähestytään ratkaisun hetkiä.
Se, että Venäjä pyrkisi herättämään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin huomion näyttää viime päivien tapahtumien valossa epätodennäköiseltä.
Kaikki on mahdollista tai mahdotonta niin kauan, kunnes droonien lähettäjä selviää.