Muutokset sunnuntailisiin olisivat pitkä prosessi, jos niitä lähdettäisiin valmistelemaan työ- ja elinkeinoministeriössä.

Työministeri Matias Marttisen (kok) erityisavustaja viestitti, että ministeri ei ole ehdottanut muutoksia sunnuntailisiin. TIINA SOMERPURO

Sunnuntailisä 100 prosentista 75 prosenttiin, sunnuntain ylityöstä joko 25 prosentilla tai 50 prosentilla korotettu palkka.

Tätä mahdollisuutta kokoomus pyysi Iltalehden tietojen mukaan selvittämään valtiovarainministeriössä budjettiriihen yhteydessä.

Miten muutos sunnuntailisiin toteutettaisiin käytännössä?

Jos sunnuntailisiä ja -ylityökorvauksia lähdettäisiin muuttamaan, muutokset tehtäisiin työaikalakiin, kertoo hallitusneuvos Nico Steiner työ- ja elinkeinoministeriöstä. Hän puhuu asiasta yleisellä tasolla, sillä mitään asiaan liittyvää ei ole vireillä ministeriössä.

Tes suojaa

Työ- ja virkaehtosopimuksissa sunnuntain korotettua palkkaa on hyvin paljon normitettu.

Työmarkkinaosapuolet voivat siis omalla työehtosopimuksellaan valita, miten sunnuntaityö korvataan, toki työaikalain vähimmäisehtojen puitteissa.

– Eli vaikka työaikalakia muutettaisiin jollain tavalla, työehtosopimukset säilyvät voimassa. Silloin on sopijapuolten asia ratkaista, minkä sisältöisen tesin he haluavat aikanaan tehdä, Steiner avaa.

– Mutta jos jollain työpaikalla mennään ihan puhtaasti lain pohjalta, esimerkiksi siksi, että työehtosopimusta ei ole tai se ei sisällä määräyksiä korvauksesta, niin silloin se on työaikalaki, joka määrittelee korvauksen suuruuden.

Esimerkiksi kirkolle sunnuntaityö on tavallista, ja kirkossa työskentelee sekä virka- että työsopimussuhteisia henkilöitä.

– Työaikalaki soveltuu Suomessa varsin yleisesti sekä työntekijöihin, virkamiehiin, kunnallisiin viranhaltijoihin ja kirkon viranhaltijoihin. Eli työaikalain soveltamisala on aika laaja, Steiner sanoo.

Kirkko on yksi monista paikoista, joissa ihmisiä työskentelee sunnuntaisin. Ismo Pekkarinen / aop

Kolmikantaneuvottelut

Työlainsäädännön muutokset tehdään Suomessa perinteisesti kolmikantaneuvotteluina, johon hallituksen kanssa osallistuvat työnantajien keskusjärjestöt ja työntekijöiden keskusjärjestöt.

Steinerin mukaan yleisesti arvioiden työryhmän valmistelussa kestää puolesta vuodesta vuoteen. Tämän jälkeen se lähtee lausuntokierrokselle ja palaa vielä takaisin valmisteluun ennen eduskuntakäsittelyä.

Poliittisen päätöksentekijän antamassa toimeksiannossa määritellään, mitkä ovat perusratkaisulinjat eli esimerkiksi se, että sunnuntailisää pienennetään.

Työryhmä tekee neuvottelujen pohjalta mietinnön. Neuvotteluissa pohditaan muun muassa, millä tavoin lakimuutos olisi tarkoituksenmukaista toteuttaa ja mitkä ovat sen vaikutukset jo olemassa olevaan sääntelyyn.

Laki ei myöskään heti astu voimaan sen jälkeen, kun eduskunta on sen hyväksynyt. Prosessi on siis pitkä.

Työministerin vastaus

Iltalehti pyysi kommentteja sunnuntailisien mahdolliseen muutokseen työministeri Matias Marttiselta (kok).

Marttisen erityisavustaja välitti vastauksen kysymyksiin tekstiviestitse.

Ministeri kommentoi asiaa kesällä toteamalla, että asia ei sisälly hallitusohjelmaan ja sen takia asiaa ei myöskään valmistella.

– Ja ministeri ei tosiaan ole tätä itse ehdottanut, viestissä kirjoitetaan.

Myös pääministeri Petteri Orpo (kok) kommentoi asiaa keskiviikkona.

– Sanoin tämän eduskunnassa eilen aivan selvästi ja se luki myöskin siinä lehtijutussa, että se oli valtiovarainministeriön virkamiesten pitkissä pohjissa. Sitä ei käsittääkseni otettu edes käsittelyyn, Orpo sanoi toimittajille Keskuskauppakamarin Suuressa veropäivässä.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestön SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta on jyrähtänyt nyt ilmi tulleesta valmisteluaineistosta.

– Tällaiset budjettiriihestä jälkikäteen tulleet paljastukset lisäävät ihmisten epävarmuutta. Hallituksen on nyt kerrottava selvin sanoin, onko näitä leikkauksia tulossa vai ei, Jarkko Eloranta sanoo tiedotteessa.

Tiedotteen mukaan esimerkiksi ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistamisesta päätettiin viime kevään kehysriihessä valtiovarainministeriön selvityksen pohjalta, vaikka se oli jätetty pois hallitusohjelmasta.

– On siksi aivan aiheellista epäillä, että arkipyhien sekä sunnuntai- ja ylityökorvausten kohdallakin käy lopulta samoin. Suomen yrittäjillä on tiukka ote hallituksesta, Eloranta sanoo tiedotteessa.

Suomen Yrittäjät on jo pitkään halunnut pyhäpäiviin ja -lisiin muutoksia.

– Seuraavaksi on puututtava sunnuntain tuplapalkkaan ja annettava työpaikoille myös mahdollisuus toisin sopimiseen. Nämä hallituksen listalta toistaiseksi puuttuvat, Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen ilmaisi syyskuussa 2023.

Kesäkuussa 2025 se esitti arkipyhien karsimista. SY ehdotti, että ainakin helatorstai ja loppiainen siirrettäisiin viikonloppuun Suomen puolustusmenojen rahoittamiseksi.

Työministeri Marttinen vastasi tuolloin, että hallitus ei aio tehdä arkipyhiin SY:n ehdottamia muutoksia.