Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys

Categories

  • Avaruus
  • Elokuvat
  • Fysiikka
  • Internet
  • Julkkikset
  • Kirjat
  • Laitteet
  • Luonto
  • Mobiili
  • Musiikki
  • Otsikot
  • Perinnöllisyystiede
  • Suomi
  • Taiteet ja suunnittelu
  • Talous
  • Teknologia
  • Tekoäly
  • Televisiot
  • Terveys
  • Tiede
  • Tieteellinen laskenta
  • Ulkomaat
  • Urheilu
  • Viihde
  • Virtuaalitodellisuus
  • Ympäristö
Suomi
  • Eurooppa
  • Otsikot
  • Suomi
  • Ulkomaat
  • Talous
  • Teknologia
  • Tiede
  • Viihde
  • Urheilu
  • Terveys
Woltin tarina -kirja paljastaa: Lähettitoiminta alkoi sattumalta
TTalous

Woltin tarina -kirja paljastaa: Lähettitoiminta alkoi sattumalta

  • 26.09.2025

Wolt-lähettiyhtiön tarina olisi voinut jäädä lyhyeksi ilman yhteistyökumppanin yllättävää ehdotusta kesällä 2015.

Lue tiivistelmä

Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.

Uusi kirja paljastaa, että Woltin alkuperäinen idea ruoan lähettijakelusta syntyi sattumalta.

Useat sijoittajat pitivät ideaa huonona, mutta lähtivät silti mukaan luottaen perustajatiimiin.

Kotiinkuljetus lisättiin palveluun asiakkaiden toiveesta, mikä johti Woltin menestykseen ja kasvuun.

Lähettien asema yrittäjinä on aiheuttanut kiistaa, ja Korkein hallinto-oikeus on linjannut heidät työntekijöiksi.

Ajatus ruoan lähettijakelusta koteihin tuli Wolt-yhtiön perustajille oikeastaan sattumalta, kertoo uusi Woltin tarina -kirja. Katja Boxbergin ja Merina Salmisen kirjoittama kirja ilmestyi perjantaina.

Woltin alkuperäinen idea oli olla mobiilipalvelu, jossa saattoi tilata ja maksaa annoksen ravintolasta mukaan otettavaksi. Kirjan mukaan valtaosa ideaan tutustuneista piti ajatusta tyhmänä.

– Miki, you are an idiot, sanoi esimerkiksi Yhdysvaltojen entinen suurlähettiläs Bruce Oreck Woltin perustajajäsenelle ja tulevalle toimitusjohtajalle Miki Kuuselle.

Oreckin mukaan Kuusen olisi kannattanut ruokaäppien sijasta pysyä nousukiidossa olleen Slush-sijoittajatapahtuman johdossa.

Jopa useat yhtiön alkuperäiset sijoittajat pitivät ajatusta huonona, mutta lähtivät mukaan Kuusen ja muiden perustajajäsenten takia.

Slushin vetäjänä Kuusi oli tehnyt vaikutuksen useaan kansainväliseen ja suomalaiseen sijoittajaan. Osa heistä oli jo etukäteen luvannut sijoittaa, jos hän päättäisi perustaa oman yrityksen.

Yksi heistä oli Supercellin perustaja Ilkka Paananen, joka kirjan mukaan sijoitti ennen muuta Kuuseen ja perustajatiimiin, mutta ei niinkään Woltin bisnesideaan. Myös Lifeline Ventures -sijoitusyhtiön perustaja Petteri Koponen arvosti perustajajoukkoa, mutta piti ajatusta kahvilan jononohituspalvelusta huonona.

Lifeline Ventures sijoitti Woltiin silti 50 000 euroa, Koposen mukaan lähinnä koska rahaston sijoittajiin kuuluva Paananen ”käski”.

Myös suomalaistaustainen sijoittaja Pii Ketvel lähti epäuskostaan huolimatta mukaan pitääkseen lupauksensa.

– Yritysidea oli hemmetin huono, naurettava suorastaan. Mitä järkeä siinä oli, että kahvin tai lounaan saisi tilattua jonon ohi?, kirjassa tiivistetään Ketvelin mietteitä.

Lue lisää: Wolt laajensi K-Rautaan – suosituin tuote löi kauppiaan ällikällä: ”Tarve tulee äkisti ja yllättäen”

Myös Ketvel sijoitti yhtiöön 50 000 euroa, mutta neuvoi varmuuden vuoksi kuluttamaan varoista vain puolet, ja palauttamaan loput sijoittajille, jos kokeilu ei lähdekään lentoon. Näin yrittäjät osoittaisivat olevansa vastuullisia, ja voisivat saada helpommin rahaa seuraavaan ideaansa.

Eräs tunnettu sijoittaja taas totesi, että hänellä itselläänkin oli ollut hassuja ideoita nuoruudessaan, ja yritti rekrytä Kuusta omaan yritykseensä.

Wolt-palvelun ensimmäinen versio julkaistiin maaliskuussa 2015. Sovellus koettiin helppokäyttöiseksi ja sai sen ansiosta Apple Editors’ Choice -palkinnon.

Woltin suosio ei kasvanut ainakaan räjähdysmäisesti. Joinakin päivinä tuli vain seitsemän tilausta. Kuusi oli huolissaan hitaasta kasvusta ja hupenevasta rahoituksesta.

Vähitellen palveluun lisättiin ravintoloita, joilla oli oma kotiinkuljetus. Käyttäjät alkoivat kysyä, miksei sovelluksen kautta voinut tilata myös kotiinkuljetusta.

Woltissa pohdittiin kuitenkin myös pöytävarausten liittämistä palveluun. Asiakkaiden toiveiden vaikutuksesta sovellukseen päätettiin kesäkuussa 2015 lisätä mahdollisuus kotiinkuljetukseen. Tällöinkin ravintolan tuli itse vastata kuljetuksesta, ja Wolt olisi edelleen vain tilaus- ja maksukanava.

Muutama päivä uuden ominaisuuden julkaisun jälkeen aloittelevasta Feddy-lähettifirmasta soitettiin. Yhtiön perustaja kysyi Kuuselta mahdollisuutta hoitaa kuljetuksia niistä ravintoloista, jotka eivät sitä itse tarjonneet.

Lue lisää: HS: Woltin tappiot kasvoivat – niin myös johtajien palkkiot

Heinäkuussa lähettiyhtiö oli lisätty palveluun. Nyt Woltin kautta sai kotiin muitakin annoksia kuin pizzaa ja kebabia. Ensimmäisiä käyttäjiä oli yhtiön perustajiin kuuluva Juhani Mykkänen, joka tilasi matkalla kuntosalilta kotiin suosikkiravintolastaan kesärullia.

– Tästä tulee iso juttu, arveli Mykkänen perustajien Slack-kanavalla saatuaan annoksen kotiin.

Mykkäsen arvio osoittautui oikeaksi, sillä kesälomista huolimatta tilausmäärät yli nelinkertaistuivat heinäkuussa. Silti kotiinkuljetus aiheutti perustajien kesken äänekkään kiistan, sillä osa heistä olisi halunnut pysyä erossa sotkuisena pidetystä logistiikasta. Lopulta muun muassa Kuusen kannattama linja voitti, ja yhtiö alkoi kehittää kotiinkuljetuksiin liittyviä toimintoja.

Elokuussa koettiin vielä uusi käänne, kun Feddy yllättäen lopetti toimintansa kokonaan, ja Wolt menetti hetkessä koko kovaa vauhtia kasvavan kotiinkuljetusoperaationsa.

Tilanne ratkesi, kun kolme Feddylle töitä tehnyttä lähettiä palkattiin suoraan Woltille töihin yhdeksän euron tuntipalkalla. Woltin tilausmäärien kasvu jatkui 10–20 prosentilla viikoittain.

Lue lisää: Näin Wolt aikoo toteuttaa alkoholin kotiinkuljetuksen

Sattumien seurauksena syntyneestä lähettitoiminnasta tuli Woltin avain menestykseen, mutta pian myös varjo sen maineelle, josta se ei ole vieläkään päässyt.

Lähettien palkkaamisessa päädyttiin yrittäjämalliin, koska se vaikutti kevyeltä ja vähiten byrokraattiselta. Helsingin Sanomat kirjoitti jo vuoden 2015 marraskuussa kriittisesti Wolt-lähettien yrittäjäsopimuksista ja pienistä tuloista. Yrityksen perustajat vaikuttavat rikastuneen pienipalkkaisten lähettien kustannuksella.

Kirjan mukaan Kuusi on ajoittain ahdistunut arvostelun takia.

Ammattiliitto PAMin mukaan Woltin lähettien palkkiot ovat olleet noin 20–25 euroa tunnilta niin sanotuista aktiivitunneista. Todellisuudessa keskimääräinen tuntipalkka jää tätä alhaisemmaksi, sillä lähetit maksavat itse kulunsa ja keikkojen odottamiseen kuluu aikaa.

Kiista lähettien asemasta on vienyt yhtiön oikeuteen. Viime toukokuussa Korkein hallinto-oikeus (KHO) linjasi, että Woltin ruokalähetit ovat työntekijöitä, eivät itsenäisiä yrittäjiä. KHO katsoi lähettien olevan alisteisessa asemassa yhtiöön, mutta samalla totesi, ettei heihin sovelleta työaikalakia.

Lue lisää: KHO: Ruokalähetit ovat työn­tekijöitä, eivät yrittäjiä – näin kommentoi Wolt

Wolt ei kuitenkaan aio muuttaa käytäntöjään, sillä sen mukaan KHO:n päätökseen liittyy vielä paljon tulkinnallisia kysymyksiä.

Lue lisää: Wolt paljasti ratkaisunsa lähettien asemasta

Wolt on hakenut syyskuussa 2025 KHO:n päätöksen purkua, syyttäen sitä virheistä lain soveltamisessa ja menettelyssä. Yhtiö korostaa, että päätöksellä voi olla laajoja vaikutuksia alustavälitteiseen työhön Suomessa.

  • Tags:
  • Business
  • Economy
  • FI
  • Finland
  • Finnish
  • Ilta-Sanomat
  • Suomi
  • Talous
Suomi
www.europesays.com