Saksan liittokansleri esittää uudenlaista kikkaa, jolla Venäjän jäädytetyt varat saadaan Ukrainan sotaponnistelujen käyttöön.
Saksan liittokansleri Friedrich Merz ehdottaa uudenlaista kikkaa, jolla Venäjältä jäädytetyt varat saadaan Ukrainan puolustuksen käyttöön. Christopher Neundorf
Saksan liittokansleri Friedrich Merz ehdottaa torstaina Financial Timesin julkaisemassa mielipidekirjoituksessa uudenlaista kikkaa, jolla Venäjän keskuspankilta jäädytetyt varat saadaan Ukrainan käyttöön.
Merz ehdottaa ratkaisuksi sitä, että EU järjestäisi Ukrainalle 140 miljardin euron korottoman lainan. Se maksettaisiin takaisin vasta, kun Venäjä on maksanut Ukrainalle kaikki sodassa aiheuttamansa vahingot.
– Siihen asti Venäjän varat pysyvät jäässä, kuten Eurooppa-neuvosto on päättänyt, Merz kirjoittaa.
Juridinen ongelma
Venäjän keskuspankilta on jäädytetty varoja noin 300 miljardin dollarin edestä. Näiden varojen tuottoja on kyetty ohjaamaan Ukrainan tueksi. Sen sijaan jäädytettyjen varojen pääomiin ei ole kyetty puuttumaan. Tätä on pyöritelty EU:ssa lähes koko Ukrainan sodan ajan.
Merz kirjoittaa, että Saksa on suhtautunut epäilevästi Venäjän keskuspankin varojen takavarikointiin. Hän perustelee varovaisuutta euron uskottavuudella ja kansainvälisellä lailla. Merzin mukaan tämän ei saa kuitenkaan antaa estää Venäjän varojen hyödyntämistä Ukrainan hyväksi.
– Meidän pitää keksiä, miten voimme kiertää nämä ongelmat ja saada varat Ukrainan puolustuksen käyttöön.
Koroton 140 miljardin euron laina edellyttää EU-jäsenmaiden takausta. Merz ehdottaa, että ensin takuut hoidettaisiin kahdenvälisillä järjestelyillä ja lopulta takaus siirtyisi EU:n seuraavaan monivuotiseen rahoituskehykseen eli EU:n pitkän aikavälin budjettiin.
EU:ssa neuvotellaan parhaillaan vuosien 2028– 2034 budjettikehyksestä.
Rahat vain Ukrainan puolustukseen
FT:n kirjoituksessa Merz kertoo, että hän aikoo keskustella ideasta ensi viikon keskiviikkona Kööpenhaminassa järjestettävässä Euroopan johtajien tapaamisessa. Tavoitteena on, että ehdotus saadaan Eurooppa-neuvostoon lokakuun lopussa.
– Päätöksen tulisi ideaalitilanteessa olla yksimielinen. Jos siinä ei onnistuta, se voitaisiin tehdä Ukrainan tukemiseen sitoutuneiden maiden enemmistön päätöksellä, Merz kirjoittaa.
Hän katsoo, että EU:n pitäisi saada mukaan myös kumppaneita maailmalta ja koordinoida asiaa G7-maiden kesken.
Merzin mukaan rahat tulee käyttää yksinomaan Ukrainan sotilaalliseen varustamiseen eikä muihin menoihin. Jäsenmaat ja Ukraina sopisivat keskenään, mitkä kaikki hankinnat voitaisiin hyväksyä. Merz paljastaa myös taka-ajatuksen: tarkoituksena on vahvistaa koko Euroopan puolustusteollisuutta.
– Se palvelisi yhteistä turvallisuuttamme ja Euroopan suvereniteettia.