Puolustusliitto Naton neljäs artikla saatetaan pian jälleen aktivoida.
Tanska aikoo selvittää, onko Vladimir Putinin varjolaivastolla jotain tekemistä maahan kohdistuneen droonihyökkäyksen kanssa. ZUMAWIRE/MVPHOTOS
Tanska aikoo selvittää, liittyvätkö Vladimir Putinin varjolaivaston alukset tämänviikkoisiin droonihyökkäyksiin.
Brittilehti The Sunin mukaan Tanskan viranomaiset pyrkivät saamaan selkoa erityisesti kolmen Venäjän varjolaivaston aluksen osuudesta droonihyökkäyksiin.
Kaikki kolme alusta olivat tapahtumahetkillä Tanskan rannikon läheisyydessä. Viranomaisten mukaan ainakin yhdeltä aluksista olisi voitu laukaista drooneja.
Astrol 1 -niminen rahtilaiva oli tapahtumahetkellä Juutinraumalla. Tanskalaisten mediatietojen mukaan alus teki droonihyökkäyksen aikana ”epätavallisia” liikkeitä, minkä vuoksi viranomaiset syynäävät sen toimia tarkkaan.
Helsingin Sanomien tietojen mukaan Astrol 1 matkasi Suomen ja Viron välillä kohti Pietaria torstaina, jolloin Suomen viranomaisten valvontadrooni seurasi sen liikkeitä Suomenlahdella.
Suomenlahden merivartioston apulaiskomentaja Ilja Iljin kertoi Suomenlahden aluetta valvottavan kameroilla, tutkilla ja liikkuvilla aluksilla mereltä ja ilmasta.
– Yleisellä tasolla vastaan, että liikennettä valvotaan kattavasti. Ihan varmasti on tätä mainittuakin alusta tarkkaan seurattu, hän sanoo HS:lle.
Beninin lipun alla liikkuva Pušpa on Kattegatin merialueella Tanskan ja Ruotsin välillä. Niin Astrol 1 kuin Pušpa ovat aluksia, joilla on mahdollisesti kytköksiä Venäjään.
Niiden lisäksi myös Oslo Carrier 3 -niminen alus oli noin seitsemän kilometrin päässä Kööpenhaminan lentokentästä, kun siellä havaittiin drooneja.
Yksi epäilyksen alla oleva venäläisalus on Astrol 1 -rahtilaiva, joka oli torstaina jo matkalla Suomenlahdella kohti Pietaria. ZUMAWIRE/MVPHOTOS
”Ei epäilystäkään”
Kööpenhaminan lentokenttä ajautui tällä viikolla kaaokseen, kun sen läheisyydessä havaittiin drooneja myöhään maanantaina ja tiistain vastaisena yönä. Tanskan pääministeri Mette Frederiksen luonnehti tapahtunutta ”vakavimmaksi hyökkäykseksi tanskalaista kriittistä infrastruktuuria vastaan”.
Tämän jälkeen drooneja on Tanskassa havaittu myös Aalborgin ja Billundin lentoasemien ilmatilassa sekä myös Esbjergin ja Sønderborgin lentoasemien yläpuolella ja Skrydstrupin lentotukikohdassa.
Droonihavaintoja on tehty myös Norjassa ja Ruotsissa.
Tanskalaisviranomaiset ovat Kööpenhaminan tapauksesta sanoneet, että hyökkäyksen takana oli ”kyvykäs tekijä”. Tanskan tiedusteluviraston mukaan maahan kohdistuu tällä hetkellä ”korkea sabotaasiuhka”.
Tanskan puolustusministeri Troels Lund Poulsen ei sulje pois Venäjän osuutta droonihyökkäykseen, mutta ei tässä vaiheessa voi myöskään laittaa tekoa Venäjän nimiin.
– Ei ole epäilystäkään, etteikö kaikki viittaisi ammattimaiseen tekijään, kun kyse on näin systemaattisesta operaatiosta näin monessa paikassa periaatteessa samaan aikaan, hän sanoo.
Tanska saattaa tapahtuneen vuoksi aktivoida puolustusliitto Naton neljännen artiklan. Mikäli 4. artikla aktivoidaan, kyse on käytännössä Nato-maiden virallisista neuvotteluista Pohjois-Atlantin neuvostossa eli Naton korkeimmassa päättävässä elimessä.