Varkautelaisen Jari Taavitsaisen iltauutisten katsominen sai torstai-iltana yllättävän käänteen. Hän kurkisti ikkunasta ulos ja huomasi, että pihalla tallusteli karhu. Taavitsainen asuu Könönpellossa.
Voit katsoa videon TÄSTÄ
– Kaikenlaisia eläimiä pihalla on näkynyt, mutta ei ennen karhua.
– Se tuli niin lähelle taloa, että olisin voinut ikkunasta sitä silitellä, Taavitsainen nauraa.
Sitä hän ei tehnyt, vaan taltioi kameralla karhun vierailun. Videolla isokokoinen karhu kävelee pihalla, haistaa omenat ja rupeaa syömään niin makuullaan.
Taavitsainen jakoi videon Facebookin Varkauden alueen ilmoitustaululle varoitukseksi muille ja videota on katsottu todella paljon.
Suurpedot välttelevät yleensä ihmistä, mutta toisinaan ne voivat eksyä asutuksen läheisyyteen tai käyttäytyä muuten poikkeuksellisen rohkeasti.
Asutuksen läheisyydessä tehdystä suurpetohavainnosta tulee aina ilmoittaa alueen petoyhdyshenkilölle, jonka yhteystiedot löytyvät osoitteesta riista.fi. Leppävirran-Varkauden riistanhoitoyhdistyksen on runsaasti petoyhdyshenkilöitä, joille havainnoistaan voi ilmoittaa.
Petoyhdyshenkilö tarkistaa havainnon ja kirjaa sen Tassu-järjestelmään. Hän arvioi, onko kyse satunnaisesta vierailusta vai toistuvasta ongelmasta. Toistuvat käynnit piha-alueilla voivat johtaa siihen, että eläin luokitellaan huolta tai uhkaa aiheuttavaksi ja Suomen riistakeskus voi myöntää sille karkotusluvan.
Jos karkotustoimet eivät riitä, Suomen riistakeskus voi myöntää poikkeusluvan eläimen pyytämiseen. Tämä on kuitenkin viimesijainen keino. Suomen riistakeskuksen lupa edellyttää aina lupahakemusta.
Suurpedoista eniten pihavierailuja Tassuun on kirjattu sudelle. Vuoden 2025 aikana (tilanne 22.9.2025) Suomen riistakeskus on myöntänyt sudelle poronhoitoalueen eteläpuolella 39 karkotuslupaa ja 35 poikkeuslupaa. Yksi lupa voi koskea useampaa eläinyksilöä.
Jos suurpeto käyttäytyy arvaamattomasti, lähestyy ihmistä tai ei poistu pihapiiristä, on kyse vakavasta uhasta. Tällöin tulee välittömästi soittaa hätänumeroon 112. Poliisi päättää eläimen karkottamisesta tai lopettamisesta.
Vuonna 2025 poliisin määräyksellä on lopetettu 10 sutta poronhoitoalueen ulkopuolella.
Jos suurpeto tappaa metsästyskoiran tai kotieläimen, asiasta tulee ilmoittaa välittömästi paikalliselle maaseutuelinkeinoviranomaiselle, joka tarkastaa vahinkopaikan. Ruokavirasto maksaa mahdolliset korvaukset maa- ja metsätalousministeriön määrärahoista. Jos tilanteessa ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua, riistakeskus voi tapauskohtaisen harkinnan perusteella myöntää poikkeusluvan vahinkoa aiheuttaneen eläimen pyytämiseen erityisen merkittävien vahinkojen estämiseksi.
Suurpedon voi karkottaa omatoimisesti pihapiiristä tai laitumelta eläintä vahingoittamatta esimerkiksi melua, valoa tai turvallisesti tehtyä varoituslaukausta käyttäen. Eläintä ei saa ajaa hoidetun alueen ulkopuolella.
Henkilöä tai kotieläintä saa puolustaa suurpedolta pakkotilan perusteella, jos on välitön ja pakottava vaara. Tilanteen tulee olla yllättävä ja riski hyökkäykselle suuri ja välitön. Poliisi tutkii aina pakkotilaan vedoten tehdyn suurpedon vahingoittamisen, ja päätöksen vastuuvapaudesta tekee tuomioistuin tai syyttäjä.