Presidentti Donald Trumpin äskettäinen ilmoitus kahden amerikkalaisen ydinsukellusveneen sijoittamisesta ”sopiville alueille” vastauksena Dmitri Medvedevin ”typeriin ja provosoiviin lausuntoihin” todennäköisesti yllätti Venäjän entisen presidentin ja nykyisen turvallisuusneuvoston varapuheenjohtajan, joka on jo pitkään tottunut olemaan hyljeksitty hahmo niin omassa maassaan kuin sen ulkopuolella, brittitutkija John Foreman arvioi.
– Reagoimalla omalla tavallaan Trump viestitti selvästi Kremlille, että ydinaseilla uhittelu on epäviisasta ja haitallista kahdenvälisille suhteille. Kreml ymmärsi viestin ja totesi tylysti, että ”kaikkien tulisi olla hyvin varovaisia ydinaseita koskevassa retoriikassa”, Britannian puolustusasiamiehenä Kiovassa 2008–2011 ja Moskovassa 2019–2022 toiminut Foreman toteaa The Moscow Timesissa.
Vaikka Medvedev on jatkanut uhittelevien viestiensä julkaisemista, niiden ei pidä Foremanin mielestä olettaa heijastelevan Kremlin virallista linjaa.
– Hänen aggressiiviset höpinänsä sosiaalisessa mediassa ovat lähinnä kyynisiä pyrkimyksiä oman edun tavoitteluun ja selviytymiseen, Foreman sanoo. Medvedevin pitkä poliittinen ura on hänen mukaansa aina perustunut läheiseen yhteyteen Vladimir Putiniin – ei omiin kykyihin.
Medvedevin hourailut ovat Foremanin mielestä seurausta peloista, turhautumisesta ja loukatusta egosta.
– Ylistetty ”liberaali”, joka presidenttinä puhui henkilökohtaisesta vapaudesta, taloudellisesta vapaudesta ja sananvapaudesta, heikensi näitä vapauksia pääministerinä tasaiseen tahtiin. Poliitikko, joka asetti korruption torjunnan presidenttikautensa tärkeimmäksi tavoitteeksi, paljastui edesmenneen Kreml-kriitikon Aleksei Navalnyin ansiosta ”rahahulluksi”, joka on haalinut valtavan maa- ja kiinteistöomaisuuden, Foreman toteaa.
Medvedev ei hänen mukaansa ole todellisuudessa koskaan ollut liberaali, puhtoinen eikä riippumaton Putinista, vaikka moni ulkomainen tarkkailija pitkään toisin kuvitteli. Putinin aloitettua sodan Ukrainaa vastaan Medvedev on yrittänyt herkeämättä mielistellä suojelijaansa, osoittaa lojaalisuuttaan ja nostaa itsensä takaisin vaikutusvaltaiseen asemaan. Hänen kansanmurharetoriikkansa on äärimmäistä jopa nyky-Venäjän ilmapiirissä.
– Hän on ensinnäkin hyvä järjestelmän sisäinen tuuliviiri, jotka suuntaavat sinne, missä Putinin prioriteetit ovat, ja menevät vielä askeleen pidemmälle: liberaaleja tai raivokkaita haukkoja kulloisenkin tarpeen mukaan, Foreman sanoo.
– Toiseksi hän on eristyksissä, toivoo säilyttävänsä laittomasti haalimansa edut osoittamalla äärimmäistä uskollisuutta Putinille ja lievittää pelkojaan alkoholilla. Vasta 59-vuotiaana hän pelaa lisäksi pitkää peliä ja toivoo poliittista paluuta Putinin jälkeen. Tai sitten – kuten eräs venäläinen tutkija totesi – hän on vain ”erittäin aggressiivinen pikkumies, jolla on Napoleon-kompleksi” ja joka on paljastanut todellisen luonteensa helmikuun 2022 jälkeen, Foreman toteaa.