Niin sanotut stablecoinit rymistelevät rahoitusmarkkinoille, Suomen Pankin toimistopäällikkö Niko Herrala kirjoittaa keskuspankin sivuilla julkaistussa blogissaan.
Hänen mukaansa Yhdysvallat pyrkii maailman digitaalisen rahoituksen ja kryptomarkkinan keskukseksi. Sen tavoitteena on edistää innovaatioita, houkutella investointeja ja vahvistaa dollarin kansainvälistä asemaa sekä USA:n valtionvelan kysyntää.
– Stablecoinit, eli virallisesti sähkörahatokenit, ovat keskeinen osa tätä strategiaa. Ne pyrkivät tarjoamaan vakautta ja luotettavuutta kryptovarojen muutoin volatiilissa maailmassa, Herrala kirjoittaa.
Monelle termi ”stablecoin” voi olla täysin vieras. Herrala selittää yksinkertaisesti, mistä on kyse.
– Stablecoinit ovat kryptovaroja – tyypillisesti digitaalisia tokeneita tai suomeksi rahakkeita erilaisissa lohkoketjuympäristöissä. Niiden arvo pyritään pitämään kiinteässä kurssissa johonkin viralliseen valuuttaan. Tällä hetkellä lähes kaikki stablecoinit (noin 99 prosenttia) on sidottu USA:n dollariin.
Stablecoinien markkina-arvo on tällä hetkellä noin 300 miljardia Yhdysvaltain dollaria. Vielä viisi vuotta sitten markkina-arvo oli noin kymmenen miljardia dollaria.
Herralan mukaan stablecoineille ei makseta korkoa, joten niiden liikkeeseenlaskijat tienaavat reservin omaisuuserien korkotuoton verran.
– Toisin kuin monien muiden kryptovarojen kohdalla, stablecoinien kysyntä ei siis perustu tuotto-odotuksiin, vaan niiden muihin ominaisuuksiin esim. vaihtoehtoisina maksuvälineinä, Herrala selventää.
Mihin stablecoineja sitten käytetään? Herralan mukaan ne toimivat siltana perinteisen rahoitusjärjestelmän ja kryptoekosysteemin välillä. Niiden avulla sijoittajat voivat välttää kryptomarkkinoiden heilahtelut tai siirtää varoja eri kryptopörssien ja kryptovarojen välillä perinteisen rahajärjestelmän ulkopuolella.
– Stablecoineja käytetään jonkin verran myös säästämiseen, suojautumiseen inflaatiolta tai valuuttakurssiheilahteluilta kehittyvissä maissa sekä rajat ylittäviin rahasiirtoihin, mutta samalla myös rikollisiin rahavirtoihin mukaan lukien pakotteiden kiertämiseen. Niiden käyttö maksuvälineenä on toistaiseksi vähäistä, Herrala kertoo.
Vaikutukset riippuvat monista tekijöistä
Hänen mukaansa stablecoinien vaikutukset rahoitusmarkkinoille riippuvat siitä, mistä varat stablecoinien ostamiseen tulevat ja mihin stablecoinien takeena olevat reservit sijoitetaan. Vaikutusten voimakkuus on puolestaan riippuvainen siitä, miten suureksi stablecoinit kasvavat.
– Kolme pääasiallista lähdettä, joista varat stablecoineihin todennäköisimmin tulisivat ovat käteinen eli setelistö, pankkitilit tai rahamarkkinarahastot. Nämä kaikki ovat valtavia eriä USA:n rahoitusmarkkinoilla. Näin ollen stablecoinien suosion kasvun pitäisi olla suurta, jotta se muuttaisi perusteellisesti näiden rahamääreiden merkitystä. Toki nopeat muutokset voisivat ainakin hetkellisesti saada markkinaliikkeitä aikaan, Herrala sanoo.
Muissa maissa rahoitusmarkkinat ovat selvästi pienemmät, joten siirtyminen dollaristablecoinien laajaan käyttöön johtaisi hänen mukaansa dollarisoitumiseen ja loisi merkittäviä haasteita keskuspankeille ja rahoitusmarkkinoille näissä maissa.
Kuitenkin tällä hetkellä stablecoinien määrät ovat niin pieniä, että niillä ei ole Herralan mukaan havaittavia markkinavaikutuksia.
– Mikäli määrät kasvaisivat merkittävästi tuhansien miljardien kokoluokkaan, tulisi niistä rahamarkkinarahastojen kaltainen merkittävä toimija rahamarkkinoilla. Tarkkoja vaikutuksia on kuitenkin vaikea arvioida, koska niihin vaikuttavat oleellisesti, kuinka nopea kasvu olisi, mistä eristä varat tulisivat ja mihin stablecoin-reservit sijoitettaisiin.
Poimintoja videosisällöistämme
Herralan mukaan osa mahdollisista vaikutuksista kumoaisi toisensa, kun velkasitoumusten tai reposijoitusten kysyntä vain siirtyy yhdeltä toimijalta toiselle, koska stablecoinit eivät luo uutta rahaa rahoitusjärjestelmään.
– Muiden rahamarkkinatoimijoiden omistusten muutokset sekä Fedin tai USA:n valtionvarainministeriön omat toimet voivat pienentää vaikutuksia rahamarkkinoille. Voidaan kuitenkin todeta, että stablecoinien laaja suosio kasvattaisi nettona lyhyiden rahamarkkinasijoitusten kysyntää etenkin, kun pankkitalletukset ovat varsin todennäköinen lähde stablecoinien hankkimiseksi. Vaikutukset USA:n liittovaltion rahoituskustannuksiin ovat kuitenkin todennäköisesti pienet, koska Fed tulee huolehtimaan rahamarkkinakorkojen kontrollista ja USA:n rahoitusmarkkinat ovat valtavat.
Stablecoinien kehitystä on silti seurattava tarkasti.
– Jos stablecoinit kasvavat suuriksi, ne lisäävät riskejä markkinahäiriöille ja niiden sijoitusten pakkomyynneille. Tämä korostuu, jos markkina jää hyvin keskittyneeksi. Stablecoin ulosvirtauksien markkinavaikutukset voivat olla suuremmat kuin sisään virtauksen. Ulosvirtaukset tapahtuvat tyypillisesti nopeammin kriisissä kuin sisään virtaukset markkinan kehittyessä, Herrala sanoo.
Mikäli stablecoinit johtaisivat merkittävään dollarisoitumiseen, seuraisi tästä Herralan mukaan merkittäviä haasteita kyseisten maiden raha- ja valuuttamarkkinoille sekä niiden rahapolitiikan tehoon ja toimeenpanoon.
– Tämä on riski etenkin kehittyvissä maissa, mutta myös euroalueella stablecoinien kehitystä on seurattava tarkasti, Herrala painottaa.