Ylen A-talk-ohjelmassa esitettiin torstaina väitteitä, jotka eivät kaikilta osin pitäneet paikkansa.
Ylen A-talkissa keskusteltiin torstaina muun muassa poliittisesta väkivallasta Yhdysvalloissa. Paikalla olivat Yhdysvaltain ja Ison-Britannian historian dosentti Markku Ruotsila, Ulkopoliittisen instituutin Yhdysvaltoihin erikoistunut tutkija Maria Lindén, Turun yliopiston John Morton -keskuksen tutkijatohtori Pekka Kolehmainen sekä Helsingin Sanomien entinen Washingtonin-kirjeenvaihtaja Elina Väntönen.
Keskustelun edetessä etenkin Ruotsilan näkemykset erosivat huomattavasti muiden paikalla olleiden näkemyksistä. Ohjelman loppupuolella Ruotsila piti muun muassa lähes kolmen minuutin mittaisen puheenvuoron tilastoista koskien USA:n vasemmiston väkivaltaisuutta. Väitteet ovat herättäneet paljon huomiota myös sosiaalisessa mediassa.
Tarkistimme todenperäisyyden muutamalta Ruotsilan väitteeltä, jotka herättivät keskustelussa erimielisyyttä.
Väite: ”Koska kristillinen oikeisto on mellakoinut, missä vaiheessa maailmanhistoriaa? Ei sellaista ole tapahtunut.”
Tutkijatohtori Kolehmainen nosti esiin, että esimerkiksi Yhdysvaltain kongressitalon valtauksessa tammikuussa 2021 oli paikalla kristillistä oikeistoa.
Kristillisen oikeiston voi sanoa olleen näkyvästi läsnä 6.1.2021. Tapahtumassa nähtiin muun muassa Jesus is my savior -lakanoita.
Jo tätä taustaa vasten voidaan sanoa, että väite siitä, että kristillinen oikeisto ei olisi koskaan mellakoinut, ei pidä paikkansa.
Trumpia kannattaneet mielenosoittajat ottivat yhteen poliisin kanssa Capitolissa tammikuussa 2021. Sipa USA via Reuters
Väite: George Floydin kuoleman jälkeen syntyi yli 600 mellakkaa ja 2 miljardin edestä aineellista vahinkoa. Vasemmisto murhasi mellakoiden aikana 25–40 ihmistä.
George Floyd kuoli poliisin käsissä 25.5.2020.
Armed Conflict Location & Event Data Projectin (ACLED) mukaan 24.5.–22.8.2020 välisenä aikana kirjattiin eri puolilla Yhdysvaltoja kaikkiaan yli 10 600 mielenosoitusta. Niistä reilusti yli 80 prosenttia liittyi joko Black Lives Matter -liikkeeseen tai koronapandemiaan.
Näistä kaikista arviolta 5 prosentissa mielenosoittajat syyllistyivät väkivaltaan. Kaikkiaan mellakoita oli Major Cities Chiefs Associationin mukaan 574. Väite noin 600 mellakasta on siis oikeasuuntainen.
Väite aineellisista vahingoista on myös totta. Yhdysvaltalaismedia Axios uutisoi syyskuussa 2020 mellakkavahinkojen olleen historiallisen suuria vakuutusyhtiöille.
Sen sijaan väite siitä, että äärivasemmisto olisi murhannut mellakoiden aikana 25–40 ihmistä, ei näytä pitävän paikkansa. Sanomalehti The Guardian on tehnyt jutun aiemmin mainitun ACLED:n datan pohjalta.
Lokakuussa 2020 julkaistun artikkelin mukaan ainakin 11 amerikkalaista oli siihen mennessä kuollut saman vuoden poliittisissa mielenosoituksissa ja 14 muuta ihmistä muissa poliittisiin levottomuuksiin liittyneissä välikohtauksissa.
Yhdeksän poliittisissa mielenosoituksissa kuolleista oli artikkelin mukaan Black Lives Matter -mielenosoituksiin osallistuneita mielenosoittajia. Kaksi oli puolestaan konservatiiveja, jotka tapettiin Trumpia kannattavien ”patrioottimielenosoitusten” jälkeen.
Myöskään Politifactin tekemän selvityksen mukaan ei ole olemassa pitäviä todisteita siitä, että nimenomaisesti Black Lives Matter -mielenosoituksissa olisi tapettu lähes 40 ihmistä.
Esitetty väite on siis osin totta, mutta ei pidä kaikilta osin, etenkään mellakoissa vasemmiston toimesta murhattujen ihmisten osalta, paikkaansa.
Black Lives Matter -mielenosoituksista aiheutui valtavat aineelliset vahingot. EPA/AOP
Väite: Vuoden 2025 aikana äärivasemmisto on murhannut viisinkertaisen määrän suhteessa oikeistoon.
Studiossa Ruotsila viittasi The Atlantic -lehden uutisoimaan tutkimukseen. Siinä kerrotaan, että vasemmistolainen terrorismi on nousussa. Sen mukaan ensimmäistä kertaa yli 30 vuoteen äärivasemmiston hyökkäykset ovat lukumääräisesti suurempia kuin äärioikeiston hyökkäykset.
Vasemmistolainen terrorismi on lisääntynyt sen jälkeen, kun Donald Trump voitti presidentinvaalit ensimmäistä kertaa vuonna 2016.
– Laajassa skaalassa äärioikeistosta tulee vielä aika iso osa poliittisesta väkivallasta siellä, kommentoi Kolehmainen torstaisessa keskustelussa.
Yhdysvaltalaislehden samaisesta selvityksessä käy ilmi, että viimeisen vuosikymmenen aikana USA:ssa 36 vasemmistolaista iskua on tappanut 13 ihmistä, kun taas 152 oikeistolaista iskua on tappanut 112 ihmistä.
Tämän vuoden heinäkuun 4. päivään mennessä äärivasemmistolaiset ryhmittymät olivat vastuussa viidestä terrori-iskusta tai sen suunnittelusta.
Samaan ajanjaksoon on tapahtunut vain yksi äärioikeistolainen terroristi-isku: 14. kesäkuuta tapahtunut isku, jossa Minnesotan osavaltion edustajainhuoneen jäsen Melissa Hortman kuoli ja senaattori John Hoffman haavoittui. Äärivasemmistolaisten iskuissa ei samalla ajanjaksolla kuollut The Atlanticin mukaan ketään.
On siis totta, että kyseisellä ajanjaksolla äärivasemmiston toimesta suoritettiin tai suunniteltiin viisinkertainen määrä terrori-iskuja (5 ja 1), mutta väite siitä, että äärivasemmisto olisi murhannut viisinkertaisen määrän ihmisiä suhteessa äärioikeistoon, ei pidä paikkansa.
Donald Trump voitti presidentinvaalit vuonna 2016. ZumaWire / MVPHOTOS
Väite: Yli puolet USA:n vasemmistosta kannattaa poliittisten vastustajien murhaamista, republikaaneista 6–7 prosenttia.
Yougovin kyselyn mukaan on totta, että liberaaleiksi itsensä mieltävien amerikkalaisten mielestä poliittisen vastustajan kuolemasta iloitseminen on hyväksyttävämpää.
Kyselyssä esitettiin esimerkiksi kysymys: Pidätkö yleisesti ottaen hyväksyttävänä vai tuomittavana, että joku iloitsee vastustamansa julkisuuden henkilön kuolemasta?
Erittäin liberaaleiksi itsensä mieltäneistä osuus oli 24 prosenttia, ja kun mukaan lasketaan vielä liberaaleiksi itsensä mieltävät, osuus nousee 34 prosenttiin. Konservatiivisten ja erittäin konservatiivisten yhteenlaskettu osuus samassa kysymyksessä on vain 7 prosenttia.
Poliittisesta väkivallasta puhuttaessa selvä enemmistö, 72 prosenttia amerikkalaisista, katsoo kyselyssä, että väkivalta poliittisten tavoitteiden saavuttamiseksi ei ole koskaan oikeutettua ja vain 11 prosentin mielestä se on. Liberaalien ja erittäin liberaalien joukossa lukema on 42 prosenttia, konservatiivisiksi ja erittäin konservatiivisiksi itsensä mieltävien joukossa 9 prosenttia.
Väite siitä, että yli puolet Yhdysvaltain vasemmistosta kannattaisi poliittisten vastustajiensa murhaamista, ei näytä Yougovin kyselyn mukaan pitävän paikkansa. Sen sijaan kyselyn mukaan on totta, että liberaaleiksi itsensä mieltävät pitävät selvästi konservatiiveja useammin hyväksyttävämpänä iloitsemista poliittisen vastustajan kuolemasta.
Rutgersin yliopiston tutkimuksesta, johon Ruotsilakin torstaina viittasi, käy kuitenkin ilmi, että Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpiin ja miljardööri Elon Muskiin kohdistuva poliittinen väkivalta nähdään melko laajasti hyväksyttävänä poliittisten vastustajien silmissä.
Itsensä vasemmistolaisiksi tai keskustalaisiksi mieltävistä 50–56 prosenttia oikeuttaisi ainakin jossain määrin Muskin ja presidentti Trumpin murhat.
Ajankohta vaikuttaa
Torstaina Ylen studiossa Väntönen ja Lindén nostivat esille muun muassa sen, että kyselytutkimuksia tarkastellessa on hyvä huomata, milloin ne on toteutettu.
– Se, kummassa leirissä sitä poliittista väkivaltaa kannatetaan enemmän, riippuu sekä siitä, miten kysely on muotoiltu että siitä, kuka sillä hetkellä on vallassa, Lindén sanoi.
Kolehmainen puolestaan nosti esiin, että Yhdysvalloissa on myös paljon kristillisesti motivoituneita militia-ryhmiä, jotka eivät mellakoi massamaisesti, mutta varustautuvat ja ovat valmistautumassa mahdollisiin tuleviin konflikteihin.
– Tällä hetkellä on se merkittävä dynamiikka tässä, että he kokevat, että heidän ei tarvitse lähteä marssimaan, koska he ovat tavallaan hallinnassa tässä tilanteessa, Kolehmainen sanoi.
Väntönen puolestaan kiteytti keskustelun omalta osaltaan sanomalla, että uhkaa tulee sekä oikealta että vasemmalta. Tämä arvio vaikuttaa tilastojen valossa olevan perusteltu.