Asiantuntijan mukaan droonien aiheuttama uhka kehittyy erittäin nopeasti – ehkä nopeammin kuin mikään aiempi sotateknologia.

Pariisin olympialaisissa kisakylässä kesällä 2024 näkyi katolla droonien torjuntaan käytettävä laite. PASI LIESIMAA

Suomella on käytössä droonien torjuntalaitteita, jolla saadaan drooni eksytettyä tai jopa ohjattua maahan. Tällaisia laitteita on niin viranomais- kuin puolustuskäytössä, arvioi asiantuntija Iltalehdelle

Erikoiset härvelit rakennusten katoilla herättivät huomiota jo Pariisin olympialaisissa kesällä 2024. Urheilijoiden kisakylässä oli laitteita, jotka torjuvat miehittämättömät ilma-aluksia eli drooneja.

Vastaavanlaisia droonien torjuntalaitteita on ympäri Eurooppaa viranomais- ja puolustuskäytössä. Myös Suomessa.

Tämän Iltalehdelle vahvistaa Ville Herva. Herva on operatiivinen johtaja Sensofusion oy:ssä. Sensofusion on suomalainen, droonien torjuntaan keskittynyt teknologiayhtiö.

– Vaikka en voi kommentoida kilpailevan yrityksen tuotteita tarkemmin, kuten esimerkiksi Pariisissa käytettyjä torjuntalaitteita, niin vastaavaa laitteistoa löytyy jo lähes joka maasta Euroopassa.

Näin drooneja torjutaan

Kuvituskuva Britannian armeijan droonista Northern Strike ampumaharjoituksessa Rovajärvellä. Harjoitukset pidettiin toukokuussa. Henri Kärkkäinen

Drooneja torjutaan erilaisin menetelmin. Hervan mukaan torjunta perustuu erilaisiin havaitsemis- ja häirintämenetelmiin.

Keskeisin menetelmä on Hervan mukaan radioliikenteen seuranta, sillä lähes kaikki kuluttajadroonit käyttävät käyttävät radioyhteyttä ohjaajan ja laitteen välillä.

Sotilasdroonit toimivat samoilla perusperiaatteilla, mutta ne ovat suunniteltu vaikeammin havaittaviksi ja häirittäviksi. Siksi sotilaspuolella voidaan tarvita raskaita torjuntakeinoja, kuten ilmatorjunta-aseita.

Ukrainassa on havaittu drooneja, jotka eivät käytä tavallista radioyhteyttä. Niitä ohjataan valokuidulla tai ne toimivat täysin itsenäisesti.

– Tällaisten droonien havaitsemiseen tarvitaan tutkaa, kameraa tai mikrofoneja, koska radioyhteyttä ei voida seurata, Herva lisää.

Yksi yleinen tapa torjunnassa on Hervan mukaan radioliikenteen häirintä eli jammaus, jolla pyritään katkaisemaan ohjaajan ja droonin yhteys. Toinen tapa on niin sanottu spoofing, jossa esimerkiksi GPS-signaalia väärentämällä saadaan drooni eksymään reitiltään.

Hervan mukaan lähes kaikilla valtioilla on käytössään dronejen torjuntaan tarkoitettuja järjestelmiä. Viranomaistoiminnassa yksi keskeinen tavoite on paikantaa sekä drone että sen lennättäjä.

– Näin voidaan päästä kiinni siihen, kuka on toiminnan takana ja millä motiivilla. Kuluttajadroonit ovat usein melko helposti jäljitettävissä, mutta harrastajat voivat rakentaa vaikeammin paikannettavia laitteita, sotilaskäytöstä puhumattakaan, Herva lisää.

Uhka kehittyy nopeasti

Droonien torjuntalaite voi vanhentua jo muutaman vuoden sisällä droonien kiihtyvän kehityksen takia. PASI LIESIMAA

Droonihavaintoja on tehty viime vuosina myös Suomessa kriittisen infrastruktuurin lähellä. Esimerkkejä kriittisestä infrastruktuurista ovat veden- ja sähkönjakelu, datakeskukset, satamat ja jopa vesitornit, joissa on jo nähty epäilyttäviä tilanteita.

– Uhka kasvaa nopeasti, eikä täydellistä suojaa ole mahdollista saavuttaa. Siksi tärkeiden kohteiden suojaaminen ja nopea reagointi ovat välttämättömiä, Herva muistuttaa.

Drooneilla voidaan aiheuttaa paitsi fyysistä tuhoa myös häiriöitä, vakoilua ja pelkoa. Muun muassa lentokentän sulkemiseen riittää jo se, että taivaalla näkyy luvaton laite.

Euroopassa on alettu toimia asian suhteen. EU-maat ja Ukraina ovat jopa keskustelleet yhteisen ”droonimuurin” rakentamisesta EU:n itärajalle.

Hervan mukaan ajatus droonimuurista on hyvä käsite siihen, miten Euroopan pitää varautua. Pelkkä itärajan suojaaminen ei kuitenkaan riitä.

– Esimerkiksi sähköverkko, vesihuolto, tietoliikenteen solmukohdat, satamat ja muut kohteet ovat potentiaalisia häirinnän tai hyökkäysten kohteita.

Hervan mukaan tärkeintä on ymmärtää, että droonien aiheuttama uhka kehittyy erittäin nopeasti – ehkä nopeammin kuin mikään aiempi sotateknologia.

– Droonien kohdalla torjuntakeinoja ei voi yksinkertaisesti varastoida, kuten perinteisiä aseita. Jos ostetaan satatuhatta rynnäkkökivääriä, ne säilyvät käyttökelpoisina pitkään, mutta droonitorjuntajärjestelmät vanhenevat muutamassa vuodessa, Herva sanoo.

– Siksi ratkaisevaa on kyky reagoida, päivittää ohjelmistoja ja kehittää uusia menetelmiä sitä mukaan, kun uhat muuttuvat.

Herva muistuttaa, että vaikka uhka näyttää kasvavan, tilanne ei ole uusi. Ukrainassa drooneja ja niiden torjuntaa on nähty jo sodan alusta lähtien.