Yle kertoi torstaina, että Suomessa on yksityisiä päiväkoteja, joissa yksikään henkilöstöön kuuluva ei täytä varhaiskasvatuslain kelpoisuusvaatimuksia. Suomessa tällaisia päiväkoteja on 20. Valtaosa näistä sijaitsee Espoossa ja Helsingissä.
Asia selvisi, kun aluehallintovirastot kartoittivat keväällä laajasti yksityisten päiväkotien johtajien ja henkilöstön kelpoisuutta.
Yle oli yhteydessä perjantain aikana kaikkien listalle päätyneiden päiväkotien johtajiin kysyäkseen, miksi tilanne oli tämä ja onko se sittemmin muuttunut. Emme tavoittaneet kaikkia kommentoimaan, eikä osa halunnut antaa haastattelua.
Näissä yksityisissä päiväkodeissa henkilöstö ei täyttänyt kelpoisuusvaatimuksia:
Keilaniemen päiväkoti, Espoo
Papinniityn päiväkoti, Espoo
Pilke Tuulikello, Espoo
Marjalaxin päiväkoti, Espoo
Albatross Daycare Downstairs, Espoo
Kilonpuiston Ankkalampi-Duckies, Espoo
Pilke Kilonkallio, Espoo
Pilke Peippo, Espoo
Pilke Aftonstjärnan, Espoo
Happy Children Kindergarten, Helsinki
Luova Päiväkoti Tähti Tammi, Helsinki
Arcenciel Länsi-Pasila, Helsinki
ICEC Meilahti Nursery, Helsinki
Päiväkoti Aamutähti Itäkeskus, Helsinki
Bumblebees Kindergarten Pihlajamäki, Helsinki
Bumblebees Kindergarden Herttoniemi, Helsinki
Herttoniemenrannan Ankkalampi – Duckies, Helsinki
Pilke Ulappa, Lohja
Lautamiehenkadun päiväkoti, Raisio
Pepparkakorna, kompletterande småbarnspedagogik, Vantaa
Lähde: Aluehallintovirasto
Keskusteluissa asiaa perusteltiin useilla eri tavoilla. Etenkin pula pätevästä varhaiskasvatuksen henkilökunnasta nousi esille. Haasteena on myös pysyvyys: Useampi päiväkotijohtaja mainitsi, että alalle valmistuneet eivät välttämättä jää päiväkoteihin töihin vaan siirtyvät suoraan alan muihin tehtäviin.
Avin listalla korostui kansainväliseen Dibber-konserniin kuuluva Pilke, joka on Suomen suurimpia yksityisten päiväkotien toimijoita. Pilkkeen viisi yksikköä päätyi avin listalle.
Pilke-päiväkotien laatujohtaja Mirka Laaksonen kommentoi asiaa Ylelle ainoastaan tekstiviestitse. Hänen mukaansa tilanne on parantunut keväästä. Nyt kaikkien yksiköiden henkilöstö täyttää varhaiskasvatuslain edellyttämät kelpoisuusvaatimukset. Yhtiö on saanut rekrytoitua kymmeniä uusia kelpoisuusvaatimukset täyttävää varhaiskasvatuksen opettajaa.
Raision Lauttamiehenkadun päiväkodista kerrotaan sähköpostitse, että päiväkodissa oli päteviä lastenhoitajia, jotka ovat sijaistaneet opettajia. Konsernin henkilöstön pätevyysprosentti on tällä hetkellä 76 prosenttia, kertoo Verkanappulat-yhtiön henkilöstö- ja asiakkuusjohtaja Terhikki Rimmanen. Hänen mukaansa aluehallintoviraston tieto ei anna oikeaa kuvaa henkilöstön pätevyydestä.
Maailmalta hankittu ammattitaito ei kelpaa sellaisenaan
Avin listan päiväkodeista noin kolmasosa on englanninkielisiä.
Espoossa englanninkielistä varhaiskasvatusta tarjoavan Albatross Daycaren henkilöstöstä yli 90 prosenttia on ulkomaalaisia.
– Heidän opintonsa saattaa olla omasta maasta, ja näitä tutkintoja Opetushallitus ei aina hyväksy. Tutkinnot saattavat vaatia täydennyksiä, ja täydentävää koulutusta ei löydy englanniksi, toimitusjohtaja Eija Rolamo kertoo.
Rolamon mukaan viime keväänä, jolloin aluehallintoviraston otanta on tehty, listalle päätyneessä ryhmässä oli kolme työntekijää. Opettajana oli lastenhoitaja, jolla ei ole opettajan pätevyyttä. Kahdella muulla oli alalta pitkä kokemus, mutta ei koulutusta.
Päiväkodin 16 työntekijästä nykyisin yhdeksällä on varhaiskasvatuslain edellyttämä kelpoisuusvaatimus. Lisäksi päiväkodissa on kaksi oppisopimusopiskelijaa.
Bumblebeesin johtaja Simona Lunina kertoo, että sellaisen henkilökunnan löytäminen, joka täyttää sekä kielivaatimukset että varhaiskasvatuslain pätevyysvaatimukset, on vaikeaa. Henkilöstö tulee pääsääntöisesti muista EU-maista sekä esimerkiksi Kanadasta, Isosta-Britanniasta ja Australiasta. Monilla heistä on kandidaatin- tai maisterintutkinto eri kasvatusaloilta, pedagogiikasta, englannin filologiasta tai varhaislapsuuden opinnoista.
– Erittäin pätevät ammattilaiset lasketaan virallisesti epäpäteviksi, vaikka he tuovat arvokasta asiantuntemusta ja kansainvälisiä näkökulmia luokkahuoneisiin.
Ankkalampi-päiväkotien toimitusjohtaja Heidi Ruhala on samoilla linjoilla: henkilöstöllä on kansainvälisiä tutkintoja ja korkeaa ammattiosaamista, mutta Opetushallituksen kautta tutkinnon tunnistaminen koetaan usein vaikeaksi prosessiksi.
Ruhalan mukaan Kilon toimipisteen tiimi on muuttunut verrattuna kevään tilanteeseen: kesäkuussa mukaan tuli yksi kasvatustieteen kandidaatti ja yksi työntekijä pätevöityi kauden aikana varhaiskasvatuksen sosionomiksi.
Opetushallitus vastaa: Tutkinnon tunnustaminen vie lyhyimmillään kolme kuukautta
Tutkintojen tunnustamisen kanssa työskentelevä opetusneuvos Joonas Mäkinen Opetushallituksesta sanoo, että jokainen ulkomailla suoritettu tutkinto on erilainen. Siksi tutkintojen tunnustamisprosesseissa on runsaasti vaihtelua.
– Jos paperit ja opinnot ovat kunnossa, tunnustaminen vie noin kolmesta neljään kuukautta, hän arvioi.
Opetushallitus voi antaa hakijalle myös ehdollisen päätöksen. Tämä tarkoittaa sitä, että henkilön täytyy suorittaa täydentäviä opintoja, jotta hänen kelpoisuutensa voidaan tunnustaa Suomessa.
– Lisäopintojen suorittaminen riippuu henkilön omasta aktiivisuudesta ja siitä, onko sellaisia opintoja tarjolla.
Esimerkiksi varhaiskasvatuksen opettajan pätevyyden saadakseen voi tarvita kolmekymmentä lisäopintopistettä yliopistosta.
Tunnustuksen hakeminen Opetushallituksesta maksaa. Esimerkiksi päätös kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen opettajaksi tai lastenhoitajaksi maksaa hakijalle 595 euroa. Päätös kelpoisuudesta varhaiskasvatuksen opettajan tehtäviin sekä kelpoisuudesta antaa luokanopetusta maksaa 633 euroa.