Ranskan entisen presidentin Nicolas Sarkozyn saama viiden vuoden vankeustuomio on käänteentekevä maan poliittisessa elämässä, ulkomaantoimittaja Sampo Vaarakallio kirjoittaa.
Avaa kuvien katselu
Ranskan entinen presidentti Nicolas Sarkozy ja puolisonsa Carla Bruni Sarkozy saapuivat pariisilaiseen oikeustaloon kuulemaan tuomiota. Kuva: Julien De Rosa / AFP
Ranskassa tehtiin torstaina oikeushistoriaa. Entinen presidentti Nicolas Sarkozy tuomittiin viideksi vuodeksi vankilaan.
Historiallista tässä on se, että Ranskan entinen presidentti saa tuomion ja tuomio myös pitää.
Ranskassa poliittinen ja taloudellinen korruptio on maan tapa. Vuosina 2007–2012 presidenttinä ollut Sarkozy on nyt ensimmäinen entinen presidentti, joka joutuu siitä vankilaan.
Sarkozy sai tuomionsa siitä, että hän suhmuroi vuoden 2007 presidentinvaalien vaalikassaansa miljoonia euroja Libyan diktaattorilta Muammar Gaddafilta.
Tuomio ei tullut laittomasta vaalirahoituksesta, vaan Sarkozy todettiin syylliseksi rikolliseen salaliittoon. Tämä on merkittävä yksityiskohta.
Ranskalainen politiikan tutkija Bruno Cautrès kiteytti brittiläisessä The Guardian -lehdessä, että rikollinen salaliitto kuulostaa mafian toiminnalta, järjestäytyneeltä rikollisuudelta.
Edellisen kerran entinen presidentti tuomittiin korruptiosta vuonna 2011. Tuolloin – niin ikään oikeistolainen – Jacques Chirac sai tuomion puoluerahoitusta koskevassa skandaalissa.
Tuomio tuli Chiracin toiminnasta Pariisin pormestarina.
Chirac oli oikeusistuntojen aikaan jo vakavasti muistisairas. Hänen kahden vuoden vankeusrangaistustaan ei pantu terveyssyistä täytäntöön.
Selvää on, että 70-vuotiaan Sarkozyn poliittinen ura on nyt lopullisesti poikki. Presidenttinä hän tuli tunnetuksi vauhdikkaasta elämästään julkisuudessa. Hän antoi kasvot niin kutsutulle bling bling -elämälle.
Bling bling vaihtuu nyt sellielämään.
Avaa kuvien katselu
Nicolas Sarkozyn tuomio tuli rikollisesta salaliitosta, joka liittyi liiketoimiin Libyan diktaattorin Muammar Gaddafin kanssa. Kuva: Horacio Villalobos / EPA
Hyvällä syyllä voi myös sanoa, että Sarkozyn tuomio on käänteentekevä Ranskan poliittisessa elämässä.
Medialle puhunut Nicolas Sarkozy kiisti syyllistyneensä mihinkään. Hän aikoo valittaa tuomiosta. Vankilaan hän sanoo menevänsä kuitenkin pystypäin.
Olennaisinta Sarkozyn vuodatuksessa pariisilaisen oikeusistuimen käytävällä oli se, että hänen mukaansa syyttäjiä ajaa viha häntä kohtaan.
– He luulevat nöyryyttävänsä minua, mutta nöyryytetyksi tässä tulee Ranska ja kuva Ranskasta, Nicolas Sarkozy sanoi.
Puheet nöyryyttämisestä ja vihasta ovat eräänlaisia kaikuja Atlantin takaa. Yhdysvalloissa presidentti Donald Trump syytti edeltäjänsä Joe Bidenin hallintoa ja maan oikeuslaitosta salaliitosta häntä vastaan ja vilpistä vuoden 2020 presidentinvaaleissa.
Sarkozyn sanallinen hyökkäys riippumatonta oikeuslaitosta kohtaan on tavallaan kouristuksenomainen osoitus siitä, että aika on muuttunut. Oikeudenkäytön suhde poliittiseen valtaan on muutoksessa.
Oikeusjutut pysyvät pöydällä ja ne käsitellään. Niitä ei sovita vaivihkaa pöytien alla.
Nicolas Sarkozy sanoo menevänsä vankilaan pystypäin. Hän vakuuttaa syyttömyyttään.
Kiinnostava kouristus Sarkozyn tuomion kohdalla oli se, että äärioikeistolaisen Kansallisen liittouman johtohahmo Marine Le Pen asettui salamannopeasti puolustamaan Sarkozya ja syytti tuomiota epäoikeudenmukaisuudesta.
Marine Le Penillä on oma lehmä syvällä ojassa. Kevättalvella oikeus totesi, että Le Pen oli syyllistynyt Euroopan parlamentin varojen kavallukseen. Hän nosti vuosikausia EU:n yhteisiä varoja olemattomien työpaikkojen palkanmaksuun.
Jos tuomio pysyy, Le Pen ei voi viiteen vuoteen olla ehdolla julkiseen virkaan. Tämä merkitsee sitä, että vuoden 2027 presidentinvaalit ovat jäämässä hänen osaltaan haaveeksi.
Myös Le Pen on syyttänyt tuomareita tyranniasta ja oikeuden päätöstä poliittisuudesta. Hän on valittanut tuomiosta. Sitä käsitellään ensi tammikuussa.
Ranskan oikeuslaitoksen ryhtiliike pelottaa Le Peniä.