Vaikka epäilyttäviä droonihavaintoja ei ole viime aikoina tehty Suomessa, se ei tarkoita, että maa olisi immuuni Venäjän häirinnälle ja vaikuttamiselle, muistuttaa insinöörieversti evp. Jyri Kosola.

Insinöörieversti evp. Jyri Kosola muistuttaa, että vain drooneihin keskittyminen esimerkiksi uutisoinnissa voi jopa siirtää huomion toisaalle ja hämärtää isompia kuvioita. Maarit Pohjanpalo

Pohjoismaissa ja Baltiassa on viime viikkoina katse kiinnittynyt taivaalle.

Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa on havaittu Venäjään epäillysti yhdistettyjä drooneja. Viron ja Latvian ilmatiloissa on ollut venäläisiä hävittäjiä.

Suomessa ei vielä ole nähty vastaavaa häirintää. Viimeisin uutisoitu tapaus oli toukokuussa tapahtunut epäilty ilmatilaloukkaus, kun kaksi venäläistä sotilasilma-alusta lensi Suomen ilmatilassa Porvoon edustalla muutaman minuutin ajan. Ilmatilaloukkaus ei edennyt rikosoikeudelliseen käsittelyyn.

Suomi ei ole vielä joutunut Venäjän ison mittaluokan häirinnän kohteeksi. Vastausta siihen, miksi näin ei ole vielä käynyt, ei voida selittää yksiselitteisesti, kertoo insinöörieversti evp. Jyri Kosola.

Kosola toimi ennen eläkkeelle jäämistä Puolustusvoimien tutkimusjohtajana.

– Syitä voi olla monia. Riski provokaatiosta on liian suuri, hyöty vähäinen tai resursseja ei katsota tarpeellisiksi käyttää juuri Suomeen. Tilanne voi myös muuttua nopeastikin. Varmaa ja lopullista vastausta ei ole, Kosola summaa.

Kyse on siitä, miten mahdollinen vastapuoli arvioi riskit ja hyödyt.

– Suomi ei ole immuuni, mutta se, mihin keinoihin päädytään, perustuu vastapuolen laskelmiin.

Droonit ovat muuttaneet asioita

Jos Suomessa huomattaisiin drooneja, ensimmäiset droonihavainnot voisivat tapahtua käytännössä lähes missä tahansa. Kosolan mukaan tämä riippuisi siitä, miten ja mistä välineitä maahan tuotaisiin.

Jos vaikka Helsingissä havaittaisiin drooni, se voi olla jopa 100 kilometrin päästä lähtöisin. Droonin kantama voi olla 50 kilometristä 100 kilometriin.

Häirinnän lisäksi drooneja voidaan käyttää muun muassa tiedusteluun kriittisestä infrastruktuurista.

– Drooneja voi olla varastossa jo nyt. Todennäköistä on, että tiedustelu kohdistuisi infrastruktuuriin, kuten vesihuoltoon tai energiaverkkoihin.

Ukrainalaisia sotilaita valmistamassa dronea lähtövalmiiksi. Kuvattu syyskuussa. AOP. YEVHEN TITOV

Droonit ovat mullistaneet sodankäynnin. Ne ovat käteviä, miehittämättömiä, niitä voidaan toimittaa maitse ja aktivoida tarvittaessa myöhemmin.

– Lisäksi ne eivät paljasta tekijäänsä yhtä helposti kuin miehitetyt joukot tai koneet, Kosola sanoo.

Droonien käyttö osana sotimista, vaikuttamista ja tiedustelua on jo arkipäivää. Kosola huomauttaa, että droonien kohdalla menetys on taloudellinen, ei poliittinen.

– Drooneilla ei ole “omaisia”, jotka painostavat hallintoa kuten kaatuneiden sotilaiden kohdalla. Drooneihin ja robotiikkaan perustuva vaikuttaminen voi jatkua hyvin pitkään, sillä se ei kuluta poliittista tahtoa samaan tapaan kuin ihmishenkien menettäminen, Kosola kertoo.

– Tämä tekee sodista erilaisia kuin esimerkiksi Vietnamissa tai Afganistanissa käydyt sodankäynnit. Droonien menettäminen ei saa kotirintamaa kääntymään sotaa vastaan.

Venäläinen toimintamalli

Kosolan mukaan Venäjä sille ominaisella tavallaan koettelee eri kohteita ja etsii heikkoja kohtia.

– Jos jokin kohde ei reagoi riittävän selkeästi, se tulkitaan merkiksi haavoittuvuudesta. Jos taas kohde osoittaa valmiutta puolustaa itseään, painopiste voi siirtyä muualle.

Uutisoinnissa vain drooneihin keskittyminen voi Kosolan mukaan jopa siirtää huomion toisaalle ja hämärtää isompia kuvioita. Näitä ovat esimerkiksi Venäjän suhteet Kiinaan ja Afrikkaan tai Ukrainan sodan kehitys.

– Usein huomio ohjataan tiettyyn asiaan samalla kun taustalla tapahtuu muuta.

Nykyinen vaikuttaminen tapahtuu usein monilla pienillä ja hajautetuilla keinoilla, Kosola kertoo. Näin häirinnän yksittäinen vaikutus jää alle hälytyskynnyksen, mutta kokonaisvaikutus voi olla huomattava.

– Tämä voi olla esimerkiksi palvelunestohyökkäyksiä, pieniä sabotaaseja tai mediavaikuttamista. Drooneilla on vain yksi rooli tässä laajemmassa hybridisodankäynnissä, Kosola sanoo.

Haukilahden vesitorni. Anu Kivistö / KL

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on yhä kinkkinen. Kosolan mukaan Suomen kannattaa pysyä lujana, mutta samalla välttää turhaa eskalaatiota. Kaikkea, mitä tapahtuu, ei voi suoraan tulkita Venäjän tietoisen pahantahtoisuuden seuraukseksi. Joskus kyse voi olla virheistä tai epäonnistumisista.

Silti varuillaan on oltava. Kosolan mukaan EU-maiden pitäisi saada rivit suoraksi ja ryhtyä järeämmin vastatoimiin.

– Niin kauan kuin EU-maat maksavat Venäjälle enemmän energiasta kuin mitä Ukrainan aseavusta käytetään, niin me ylläpidämme konfliktia, Kosola sanoo.

– Todellinen vaikutus syntyy vasta, kun rivit suoristetaan ja taloudelliset sekä poliittiset seuraukset Venäjälle tehdään riittävän koviksi. Se ei toimi, että ruuvia kiristetään pikkuhiljaa.

– Ruuvi täytyy ensin kiristää kunnolla jas sitten alkaa höllentämään. Nyt on riskinä, että yksi maa joutuu uhrina vallatuksi ennen kuin ruuvia on edes kiristetty kunnolla.

LUE MYÖSHybridivaikuttaminen Suomessa

Suomi ei ole immuuni Venäjän häirintä- ja vaikutusyrityksille. Näistä löytyy useita esimerkkejä. Syksyllä 2023 Venäjä aloitti hybridioperaation Suomen itärajalla, kun se ohjasi suuria määriä kansainvälisen suojelun hakijoita rajan yli ilman tarvittavia asiakirjoja.

Jouluna 2024 Venäjän varjolaivastoon epäillysti kuulunut Eagle S laiva vaurioitti Viron ja Suomen välistä Estlink 2 -sähkökaapelia sekä useita tietoliikennekaapeleita.

Suomen ja Viron välisen Balticconnector-kaasuputki vaurioitui syksyllä 2023, kun Venäjään linkittyvä hongkongilainen rahtialus Newnew Polar Bear lipui putken yli ankkuri pohjassa.

Myös Venäjän harjoittama GPS-häirintä on lisääntynyt Suomessa. Häirintä vaikuttaa laiva- ja lentoliikenteeseen. Liikenne- ja viestintävirasto Traficom on kertonut kesällä, että Venäjä häiritsee matkapuhelinverkkoja Kaakkois-Suomessa.

Kesällä 2024 esiintynyt vesitornien murtoaalto oli Ylen haastattelemien asiantuntijoiden mukaan mahdollisesti Venäjän pelottelua.

Suojelupoliisin (Supo) mukaan Suomessa Venäjän vaikuttamisen muodot ovat etenkin kyber- ja informaatiovaikuttamista.

Näkyvänä ilmiönä Supon mukaan ovat olleet kuluneen vuoden aikana venäjämielisten hakkereiden Suomeen kohdistamat palvelunestohyökkäykset. Kyberhaktivistitoiminta mukailee Venäjän etujen mukaista kybervaikuttamista ja on vähintään Venäjän valtion hyväksymää tai jopa ohjaamaa.

Supon mukaan Venäjän tiedustelua kiinnostaa Suomessa erityisesti ulko- ja turvallisuuspoliittinen päätöksenteko, kuten Suomen Nato-politiikka, ja kriittinen infrastruktuuri, sotilaallinen puolustuskyky ja puolustusteollisuus.

Supon mukaan Venäjä pyrkii sabotaasilla vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen, kansalaisten turvallisuuden tunteeseen sekä kuormittamaan viranomaisia.

Venäjä haluaa vaikuttaa päätöksiin länsimaissa ja Supon arvion mukaan sen päätavoite on, että yleinen mielipide lännessä kääntyisi Ukrainan tukemista vastaan.