Venäjän ulkoministeri kritisoi YK-puheessaan Ukrainaa ja länttä.
27.9. 23:20
Lue tiivistelmä
Tiivistelmä on tekoälyn tekemä ja ihmisen tarkistama.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov piti puheen YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa 27. syyskuuta.
Lavrov kritisoi Ukrainaa ja länsimaita, mutta ei juurikaan käsitellyt Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa.
Hän kiisti Venäjän valmistelevan hyökkäystä Natoa tai EU-maita vastaan ja tuomitsi Israelin toimet Gazassa.
Lavrov puhui Yhdysvalloista sovittelevammin ja mainitsi toivon keskustelun jatkumisesta maiden välillä.
Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov piti maansa kansallisen puheenvuoron YK:n yleiskokouksessa lauantaina 27. syyskuuta.
Lavrov puhui muun muassa Ukrainasta ja kiristyneestä maailmanpoliittisesta tilanteesta, mutta ei kuitenkaan juurikaan suoraan käsitellyt Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainaa vastaan.
Lavrov kiisti jyrkästi, että Venäjä valmistelisi hyökkäystä Natoa tai EU:n jäsenmaita vastaan. Lavrov sanoi, että Venäjä vastaisi ”mihin tahansa aggressioon” ”päättäväisellä vastauksella”.
Aiemmin tällä viikolla Yhdysvaltain presidentti Donald Trump sanoi, että jokaisen Naton maan tulisi ampua alas ilmatilaansa loukkaavat venäläiskoneet.
Viime viikkoina Viro on kertonut Venäjän hävittäjien loukanneen sen ilmatilaa, ja Puolan ilmatilassa on ammuttu alas venäläisiä lennokkeja. Samalla Tanskassa, Norjassa ja Saksassa on tehty epäiltyjä droonihavaintoja lentoasemien, mukaan lukien sotilaslentoasemien luona.
YK-puheessaan Lavrov kritisoi Ukrainan hallitusta, jota hän nimitti ”Kiovan regiimiksi”, syyttäen sitä sortavista toimista suhteessa venäjän kieleen Ukrainassa ja Moskovan patriarkaatin alaiseen Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon.
Moskovan patriarkaatin alaista kirkkoa ei tule sekoittaa autokefaaliseen eli kirkollisesti itsenäiseen Ukrainan ortodoksiseen kirkkoon.
Lavrov väitti, että venäjän kieli olisi ”kielletty Ukrainassa”. Väite ei pidä paikkaansa.
Ukrainan pääkaupungissa Kiovassa kaupunginvaltuusto kylläkin kielsi venäjänkielisen taiteen ja kulttuurin julkisen esittämisen väliaikaiseksi kuvatulla päätöksellä vuonna 2023. Asiasta uutisoi tuolloin muun muassa saksalaismedia Deutsche Welle. Tästä on kuitenkin pitkä matka siihen, että venäjän kieli olisi kokonaisuudessaan kielletty Ukrainassa.
Venäjä on yrittänyt oikeuttaa laitonta hyökkäyssotaansa Ukrainaa vastaan venäläisten ja venäjänkielisten oikeuksien puolustamisella Ukrainan hallituksen sortaviksi väitettyjä toimia vastaan. Tausta laittoman hyökkäyssodan oikeuttamispyrkimyksistä tulee myös huomioida Lavrovin puheita tulkittaessa.
Lavrov ruoti kovin sanoin myös laajemmin länsimaita. Hän syytti länttä maailmalla kasvavasta militarisaatiosta, ja sanoi EU- ja Nato-maiden johtajien heikentävän maailmantilannetta puheillaan kolmannesta maailmansodasta ”todennäköisenä skenaariona”.
Venäjän hyökkäyssodan käsittelyn sijaan Lavrov kävi läpi lännen sotilaallisten hyökkäysten historiaa, mainiten esimerkiksi Yhdysvaltojen hyökkäyksen Irakiin vuonna 2003.
Lavrov tuomitsi myös Israelin toimet Gazassa. Lavrov sanoi Venäjän tuominneen Hamasin hyökkäyksen Israeliin 7. lokakuuta 2023, mutta katsoi, ettei palestiinalaisten ”julmalle tappamiselle” Gazassa ole ”mitään oikeutusta”, kuten ei liioin suunnitelmille Länsirannan liittämiseksi osaksi Israelia.
Lavrovin mukaan maailman ongelmien taustalla ovat pyrkimykset jakaa maailmaa ”meihin ja heihin”, ”autokratioihin ja demokratioihin”.
Yhdysvalloista Lavrov puhui kuitenkin muuta länttä hieman sovittelevammin sanakääntein.
Lavrov mainitsi Yhdysvaltain presidentti Trumpin ja Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisen Alaskassa elokuussa, ja sanoi, että Venäjällä on ”jotain toivoa” siitä, että keskustelu Yhdysvaltojen kanssa jatkuu.
– Yhdysvaltain nykyisen hallinnon lähestymistavoissa näemme halun paitsi osallistua Ukrainan kriisin realistiseen ratkaisuun, myös halun kehittää pragmaattista yhteistyötä ilman ideologisen asennon ottamista, Lavrov sanoi AP:n mukaan.
Lavrovin puhuessa salissa näkyi tyhjiä paikkoja. Syy tähän ei ole tiedossa. Kuva: Caitlin Ochs / Reuters
Lavrov puhui myös ”dekolonisaatiosta” ja ”globaalista enemmistöstä”, mainiten tapahtumat ”useissa Afrikan maissa” ja asemoiden Venäjän vähintäänkin epäsuorasti tätä ”dekolonisaatiota” tukevaksi voimaksi maailmassa.
Joissain Afrikan maissa, kuten Burkina Fasossa ja Nigerissä, on viime vuosien aikana tapahtunut sotilasvallankaappauksia, missä maiden aiemmin länsimaita lähempänä ollut johto on vaihtunut Venäjään lämpimämmin suhtautuviin johtajiin.
Ainakin joidenkin länsimaisten johtajien Lavrov puolestaan sanoi yrittävän ”määrätä yksinapaisia lähestymistapojaan” muulle maailmalle.
Lavrov ei maininnut tässäkään yhteydessä sitä, miten Venäjä on laittomasti vallanut Ukrainan alueita sotilaallisesti viimeisen 11 vuoden ja erityisesti viimeisen kolmen ja puolen vuoden aikana.
Hän vaikutti mahdollisesti jopa rinnastavan kolonisaation purkamisen siihen, miten Venäjä on pyrkinyt irrottamaan alueita Ukrainasta ja liittämään niitä osaksi Venäjään.
Lavrovin puhuessa YK:n yleiskokouksessa New Yorkissa salissa näkyi useita tyhjiä paikkoja. Tietoa tämän syystä ei ole, mutta yksi mahdollisuus on, että joidenkin valtioiden edustajat ovat poistuneet salista protestina Venäjän toimintaa vastaan.
Toisaalta lähetyksessä kokouksesta salissa näkyi muun muassa Ukrainan edustajia, joten protesti ei välttämättä selitä salin tyhjiä paikkoja.
Kokonaisuudessaan Lavrovin puhe kesti reilut 20 minuuttia. Useiden valtioiden edustajat ovat puhuneet YK:n yleiskokouksen kansallisissa puheenvuoroissa huomattavasti pidempäänkin.