Ukrainan taistelukentillä on laaja skaala erilaisia tykkejä lukuisista eri maista, ja etulinjassa toimiikin rinnakkain niin neuvostoliittolaisia kuin yhdysvaltalaisia tykkejä. Ukrainan valtiollinen United24-media päätyi haastattelemaan Hartia-prikaatin tykkimiehiä kahden tykistön työjuhdan, yhdysvaltalaisen M101:n ja neuvostoaikaisen D-20:n, vahvuuksista ja heikkouksista.
Molemmat tykit ovat vanhoja. Neuvostoliittolainen D-20 otettiin käyttöön vuonna 1955, M101 taas vuonna 1941. Alun perin ne rakennettiin taistelemaan toisiaan vastaan, mutta nyt ne ampuvat yhdessä kohti samaa vihollista.
D-20 painaa 5,7 tonnia, ja sen 152 millimetrin tykki kykenee ampumaan 24 kilometrin päähän. M101 on kevyempi, painaen vain 2,2 tonnia. Sen kaliiberi on tosin vain 105 millimetriä ja kantama 12 kilometriä.
Toisin kuin modernit tykit, nämä työjuhdat ovat monin tavoin alkeellisia. Niitä ei ole varustettu elektronisilla järjestelmillä, vaan tykit pitää ladata ja kohdistaa manuaalisesti.
– Kaikki juoksevat karkuun, koska tykit ovat niin vanhoja. Vedä narusta ja se on siinä, tiivistää eräs tykkimies ja matkii käsillään räjähdystä.
Drooniuhan vuoksi kumpaakaan tykkiä ei voi ampua avomaalta. Sen sijaan ne on kaivettu tuliasemiin suuriin kuoppiin, jotka on naamioitu maastoverkoilla.
Korsuissa työskentelevien tykkimiesten mukaan aseet ovat iästään huolimatta melko tarkkoja. Vääpeli Thomasin mukaan M101 on tarkempi, ja vuonna 1943 valmistettu malli tuhoaakin tehokkaasti vihollisia.
Toisin kuin raskaammat tykit, M101:llä voi ampua jalkaväkeä ja esimerkiksi yksittäisiä tarkastuspisteitä.
– Ja venäläisten suhteen, mitä kuulemme kaapatuissa viesteissä on, että he eivät kuule lähestyvää ammusta. Heille se on välitön isku, siinä se, Thomas sanoo.
D-20 saa taas kehuja sen yksinkertaisuuden vuoksi. Tykkimies Demidin mukaan neuvostotykin käytön suhteen on vaikea mokata: Ammus sisään, ja siinä se. Heikkoudeksi Demid listaa tykin M101:tä suuremman tehon.
– Joka kerta kun sillä ammutaan, verkot lentävät pois ja kaikki lähistöllä syttyy tuleen, Demid tiivistää.
Drooneista huolimatta tykistö hallitsee edelleen Ukrainan taistelukenttiä. Demid sanoo FPV-droonien olevan tarkempia, mutta esimerkiksi bunkkerien ja linnoitteiden tuhoamiseen tarvitaan edelleen perinteisiä tykkejä.
Poimintoja videosisällöistämme
Droonien takia molempia tykkejä on toisaalta vaikea siirtää pois asemistaan, sillä aseet huomattaisiin ja tuhottaisiin heti.
Tykkimiehen työ itsessään on vaihtelevaa. Aiemmin jalkaväessä taistellut Demid haavoittui, mutta tykistössä hän voi edelleen puolustaa kotimaataan.
– Jos tällä tarinalla on jokin opetus, olkoon se se, että jokainen tykki tarvitsee sotilaita käyttämään sitä, tilanteesta ja vaarasta riippumatta, Demid päättää.